Pressmeddelande om nya avfallslagen - Lehdistötiedote uudesta jätelaista
Pressmeddelande - tiedote 9.4.2021 (suomeksi alhaalla)
Kvarnström (SDP) om förslag till ny avfallslag: Viktigt att återvinningsgraden ökar
Riksdagen inleder denna vecka behandlingen av förslaget till ny lagstiftning kring hur avfall skall hanteras. Idag börjar vi i miljöutskottet höra experter i denna fråga. Förslaget är en kompromiss som kan behöva finslipas, enligt Kvarnström som välkomnar ändringarna som leder till att mer avfall återanvänds eller återvinns.
Målet är att cirka 55 procent av avfallet skall återanvänds eller materialåtervinnas år 2025. För år 2030 är målet 60 procent och 2035 hela 65 procent. Det är ambitiösa mål från nuvarande återvinningsgrad på cirka 43 procent. För att lyckas med målsättningarna behövs enligt Kvarnström alla de åtgärder som nu föreslås i lagpaketet.
-Vi har alla förutsättningar att fortsätta vara världsledande på cirkulär ekonomi i Finland. För att lyckas med det behövs nya mål och skyldigheter i fråga om materialåtervinning och separat insamling av avfall. Kommunerna får en viktig roll i att möjliggöra detta. Hushållen kommer i sin tur få bättre möjligheter att sortera avfall. Det är säkert uppskattat av många för de allra flesta vill sortera, men har upplevt att möjligheterna till det hittills varit begränsade, förklarar Kvarnström.
I Finland uppstod 2018 sammanlagt ca 128 miljoner ton avfall. Avfallsmängden har ökat nästan under hela 2010-talet och den fortsatta utvecklingen är helt beroende på hur vi lyckas minska avfallet och öka återvinningen.
-Bland annat förpackningsavfall skall nu bättre tas tillvara. Det ska även bli tydligare markering kring de olika sorter av plastprodukterna som finns och deras miljöpåverkan. Nytt är också att näthandeln tas med i producentansvaret. Det är viktigt genom att allt mera av handeln sker på distans, men det får inte leda till att ansvaret för att bevara vår biologiska mångfald försvinner, anser Kvarnström.
För att nå de ambitiösa målen behövs också enhetliga system. Det finns skäl att frångå de så kallade dubbelsystemet för insamling av avfall. Det vill säga att kommunerna fått avgöra om man upphandlar transporterna centralt eller låter varje enskild fastighetsinnehavare välja entreprenör. Regeringens proposition är på denna punkt en kompromiss där dubbelsystemet frångås (med vissa undantag).
En kommunalt ordnad avfallstransport är effektivare och ger bättre förutsättningar för att ta tillvara mera av avfallet för återvinning.
-Det är dock viktigt att transportavtalen konkurrensutsätts på ändamålsenligt sätt så stora och små aktörer har möjligt att konkurrera rättvist på marknaden och vinna offerter. Den nya avfallslagen med ökade separata insamlingar borde enligt alla uppskattningar öka marknaden på avfallstransporter så utvecklingen gynnar nog alla inom branschen, även de mindre bolagen, menar Kvarnström som är medlem i miljöutskottet som ska ge betänkande i frågan.
De föreslagna lagarna avses träda i kraft 1.7.2021.
--
SDP:n Kvarnström: Kierrätettävyyden lisääminen tärkeää uudessa jätelaissa
Eduskunta alkaa tällä viikolla käsittelemään ehdotusta uudeksi jätehuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi. Myös ympäristövaliokunnassa aloitetaan tänään alan asiantuntijoiden kuulemiset. Kansanedustaja Johan Kvarnströmin pitää ehdotusta on kompromissina, jota voi olla tarpeen vielä viimeistellä. Kvarnström on kuitenkin tyytyväinen muutoksiin, jotka parantavat jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Tavoitteena on, että vuonna 2025 noin 55 prosenttia jätteistä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Vuonna 2030 tavoite on 60 prosenttia ja vuonna 2035 jopa 65 prosenttia. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita verrattuna nykyiseen noin 43 prosentin kierrätysasteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kvarnströmin mukaan sitä, että kaikki lakipakettiin ehdotetut toimenpiteet toteutetaan.
- Suomella on kaikki edellytykset pysyä kiertotalouden maailmanjohtajana. Sen onnistuminen vaatii uusia kierrätys- ja erilliskeräystavoitteita ja myös velvoitteita. Kunnilla on tärkeä rooli tämän mahdollistamisessa. Kotitalouksilla on puolestaan paremmat mahdollisuudet lajitella jätteitä, mitä monet varmasti arvostavat. Useimmat haluavat lajitella kotitalousjätteensä, mutta ovat kokeneet mahdollisuuksien olleet tähän asti rajallisia, Kvarnström kertoo.
Suomessa syntyi vuonna 2018 yhteensä noin 128 miljoonaa tonnia jätettä. Jätteiden määrä on kasvanut lähes koko 2010-luvun, ja jatkossa kehitys riippuu täysin siitä, miten jätteiden vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen onnistuu.
- Esimerkiksi pakkausjätteitä on hyödynnettävä paremmin. Myös muovituotteiden eri lajien ja niiden ympäristövaikutusten merkitsemistä selkeytetään. Uutta on myös verkkokaupan sisällyttäminen tuottajavastuuseen. Tämä on tärkeää, koska yhä useampi kauppa tapahtuu verkossa. Mutta tämä ei saa johtaa siihen, että vastuu biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä poistuu, Kvarnström toteaa.
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös yhtenäisiä järjestelmiä. Niin sanotusta kaksoiskeräysjärjestelmästä on syytä luopua. Kuntien harkintaan jäisi siis se, hankkiiko kunta kuljetukset keskitetysti vai voiko jokainen yksittäinen kiinteistön haltija solmia itse sopimuksen jätekuljetusyrityksen kanssa. Hallituksen esitys on tältä osin kompromissi, jossa kaksoisjärjestelmästä luovutaan (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta).
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on tehokkaampaa ja parantaa mahdollisuuksia ottaa jätteestä enemmän talteen edelleen hyödynnettäväksi.
- Tärkeää on, että kuljetussopimukset kilpailutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla niin että suurilla ja pienillä toimijoilla on mahdollisuus kilpailla markkinoilla yhdenvertaisesti ja voittaa tarjouksia. Uuden jätelain sekä siihen sisältyvän kattavan erilliskeräyksen arvioidaan lisäävän jätteiden siirtomarkkinoita, joten kehitys hyödyttää todennäköisesti alan kaikkia toimijoita, mukaan lukien pienemmät yhtiöt, toteaa Kvarnström, joka on asiasta mietinnön antavan ympäristövaliokunnan jäsen.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.