Paljon on muuttunut
Kvarnströmin kanta
Kolumni. Etelä-Uusimaa 24.3.2022
Paljon on muuttunut
Helmikuun puolivälissä tällä palstalla tein veikkauksen politiikan keskeisimmistä aiheista maaliskuussa varauksella “kunhan vain Ukrainan tilanne ei pahene ja eskaloidu.” Valitettavasti tilanne paheni painajaismaisella tavalla.
Tämän lehden julkaisupäivänä 24 maaliskuuta on kulunut tasan kuukausi siitä, kun heräsimme synkkään ja surulliseen aamuun. Putin oli käynnistänyt hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan - äärimmäisen tuomittavan ja oikeudettoman sodan. Se oli päivä, jona koko Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui.
Tuosta päivästä lähtien ajatuksemme ovat olleet viattomien ukrainalaisten luona. Olemme myös ryhtyneet toimiin kaikilla tasoilla. Suomi on vastannut Venäjän sotatoimiin osana Euroopan unionia ja tarjonnut apua Ukrainalle myös itsenäisesti. Päätös aseavusta oli historiallinen. Sama pätee EU:n päätökseen rahoittaa asevientiä Ukrainaan rauhanrahaston kautta. Länsimaiden yhtenäisyys on ollut vahvaa tässä kriisissä, missä yli 2,5 miljoona ihmistä on paennut Ukrainasta. Solidaarisuus heitä kohtaan on ilmiselvää.
Meidän vastuullamme on jatkaa Ukrainan tukemista sen puolustustaistelussa. Samalla käymme muuttuneen tilanteen takia laaja keskustelua Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Tämä on vakavan harkinnan paikka. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maaliskuun alussa viisaasti, että akuutin kriisin keskellä on “erityisen tärkeää pitää pää kylmänä ja arvioida jo tapahtuneiden ja mahdollisesti tulevien muutosten vaikutusta turvallisuuteemme huolella – ei viivytellen, mutta huolella.”
Olemme käyneet keskusteluja tästä sekä sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä että SDP:n puoluehallituksessa Sanna Marinin johdolla, ja tietenkin täysistunnoissa. Aiemmat kannat arvioidaan nyt avoimesti uudestaan. Uskon ja toivon, että Suomen konsensuskulttuuri näissä kysymyksissä säilyy ja että puolueet ja valtiojohto kykenevät hyvään yhteistyöhön, jotta voimme parhaamme mukaan yhdessä maksimoida kansallisen turvallisuutemme.
Turvallisuusympäristö on muuttunut ja sen myötä kansalaisten käsitykset Nato-jäsenyydestä historiallisella tavalla. Nyt tarvitaan hyvää yhteistyötä, ja erityisen tärkeää on tukea valtionjohtoa, jolla on kaikkein eniten tietoa (osa tietenkin salassa pidettävää). Myös uusien analyysien pohjalta tulee olemaan äärimmäisen vaikea tehdä johtopäätöksiä sen takia, että Putin on niin arvaamaton ja toimii eri logiikalla kuin me. Eihän Ukrainaan hyökkäämisessä ole mitään järkeä!
Sota on tietenkin herättänyt kaikenlaisia tunteita ja keskusteluja. Valitettavasti monet venäläistaustaiset ja venäjänkieliset ovat joutuneet häirinnän ja vihan kohteeksi. Eduskuntaryhmät ovat vedonneet, ettei venäläistaustaisia suomalaisia pidä syyllistää Ukrainan tilanteesta. Vastuu sodasta ja sen aiheuttamista mittaamattomista inhimillisistä kärsimyksistä on Putinilla ja hänen hallinnollaan. Kukaan ei ole syyllinen Ukrainan tilanteeseen pelkästään syntyperänsä tai kielensä vuoksi.
Huoltovarmuuden turvaaminen on toinen ajankohtainen kysymys. Energiakriisiä ei ole ratkaistu, päinvastoin sota pahentaa tilannetta entisestään. Samalla maatalouden kannattavuuskriisi syvenee. Sen takia Sanna Marinin hallitus päätti viime viikolla 300 miljoonan tukipaketista maataloudelle.
Suomi kyllä pärjää, mutta lisää toimia tarvitaan. Monet ovat tällä hetkellä vaikeuksissa arkielämässä hintojen nousun takia. Myös kuljetusalan yrittäjien hätään tulee vastata. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa lausuimme jo viime vuonna eräässä mietinnössä, että raskaan liikenteen kilpailukyvylle keskeisen vinjetin ja sitä kompensoivan ammattidieselin käyttöönotto on äärimmäisen tärkeää ja kiireellistä.
Viimeistään nyt on kaikille selvää, miten ongelmallista on se, että olemme näin riippuvaisia energian tuonnista Venäjältä. Meillä on sekä ilmasto- että turvallisuussyyt vihreään siirtymään.
Huoli on iso melkein joka paikassa tänä päivänä. Tilanne on vakava. Nuoret, jotka ovat varhain herkässä elämänvaiheessa kärsineet koronapandemiasta, pelkäävät nyt sodan leviämistä Suomeen Allianssin tuoreen kyselyn mukaan. Ja uusimman Nuorisobarometrin mukaan yli puolet vastaajista on puhunut ilmastoahdistuksesta usein tai joskus muiden kanssa.
Samalla Eläkeläisliittojen etujärjestö vaatii hintojen nousun takia hallitusta osoittamaan kehysriihessä suoria tukimuotoja myös eläkeläisille eikä vain työssäkäyville kuten tapahtui helmikuun energiakompensaatiopaketissa. On selvää, että kehysriihi on aivan uudessa lähtökohdassa sodan takia, ja energiakriisi vaati lisää toimia. Eikä koronapandemia ole sekään mitenkään ohi, vaikka rajoituksia on poistettu. Kriisiaikoja eletään. Suomi kyllä pärjää. Ja Ukraina ansaitsee kaiken mahdollisen tuen.
Toivoin, että tämän kuukauden kolumnissa olisin voinut keskittyä ajankohtaisiin lakimuutoksiin. Monet tärkeät asiat ja muut kriisit ja edistykset jäävät helposti varjoon näinä aikoina. Hyvät uutiset, empatia, voimaannuttava ja vakautta lisäävä toiminta on nyt kullanarvoista. Jakakaamme sitä aina kun mahdollista. Toivottavasti te kaikki voitte myös nauttia keväästä.
Johan Kvarnström
Kansanedustaja, SDP
Raasepori