Kvarnströmin kanta, Etelä-Uusimaa 14.7.2022: Avoimuus luo luottamusta

Kvarnströmin kanta, Etelä-Uusimaa 14.7.2022:

Avoimuus luo luottamusta

Tänä vuonna eduskunta on poikkeuksellisesti kokoontunut täysistuntoihin heinäkuussa. Päiväjärjestyksessä on ollut mm. valmiuslaki ja rajavartiolain muuttaminen. Taustalla on tietenkin Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa. Näiden kahden lakimuutoksen taustalla on tietenkin se tosiasia, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti.

Valmiuslain poikkeusolojen määritelmää täydennetään nyt siten, että siinä otetaan nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Valmiuslain muutoksen tarkoituksena on varmistaa viranomaisten mahdollisuudet vastata tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen mukaisiin turvallisuusuhkiin.

Iso haaste on, että hybridiuhat ovat yhä monimuotoisempia. Puolustusvaliokunta toteaa viisaasti mietinnössä valmiuslaista, että “sisäinen turvallisuus on osa ulkoista turvallisuutta” ja, että tämä “koskee erityisesti uusia, laaja-alaisia uhkia kuten hybridivaikuttamista tai kyberhyökkäyksiä.” Itse olen ollut mukana lain käsittelyssä lausuntovaliokunnan jäsenenä.

Uudistetussa rajavartiolaissa on säännöksiä välineellistetyn laajamittaisen maahantulon torjunnasta. Rajavartiolaista eduskunta oli yksimielinen, vaikka syntyikin keskustelua (ja äänestimmekin) siitä jos asian pitäisi lähettää perustuslakivaliokuntaan uudestaan vai ei. Sillä on valtava arvo, että pystymme parantamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta yhdessä. Tämän uudistuksen myötä viranomaisten valmiuksia vastata erilaisiin tilanteisiin vahvistetaan merkittävästi.

Lain olennaisin asia on, että raja on mahdollista tarvittaessa sulkea ja pakottavissa tilanteissa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanotto voidaan keskittää silloin, kun se on välttämätöntä lain mukaisella tavalla. Nämä lakimuutokset antavat selkeän signaalin siitä, että Suomi ei alistu hybridivaikuttamiselle missään tilanteessa. Haasteet liittyvät tietenkin ihmisoikeuksiin ja niistä emme saa tinkiä. Tämä on osittain vaikea yhtälö, mutta kantani on, että hallitus ja eduskunta on onnistunut hyvin äärimmäisen vaikeassa kysymyksessä.

Suostumuslaki!

Kesäkuun lopussakin eduskunnassa tapahtui paljon. Silloin hyväksyttiin sekä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, että äitiys- ja isyyslait yhdistävä vanhemmuuslaki.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on historiallinen ja vahvistaa uhrin asemaa. Lakimuutoksilla tiukennetaan myös alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalirikokset määritellään jatkossa suostumuksen puuttumisen perusteella. Ei siis ainoastaan käytetyn väkivallan tai sen uhan perusteella. Tai kuten asian voi selvästi ilmaista, jatkossa kyllä on kyllä, ja ei on ei.

Tein jo eduskuntavaalien kampanjan aikana lupauksen tästä suostumuslaista ja olen johdonmukaisesti puolustanut tätä uudistusta. Nyt se on vihdoin hyväksytty ja astuu voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen ajankohtainen kysymys on avoimuusrekisterilaki. Sen tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen. Annoin tukeni lakiesitykselle ja eväät valiokuntakäsittelyyn asian lähetekeskustelussa. Olen täysin varma, että avoimuus luo luottamusta ja ehkäisee korruptiota. Avoimuusrekisterilain säätäminen pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti voi vahvistaa maamme poliittista järjestelmää ja kehittää demokratiaa ja oikeusvaltiota. Läpinäkyvyyden lisääminen kasvattaa kansalaisten luottamusta maamme poliittisia instituutioita ja poliittista kulttuuria kohtaan.

Nyt täysistuntojen jälkeen, aion viettää pari kesäviikkoa rauhassa perheen kanssa. Elokuussa politiikassa tapahtuu taas vaikka kuinka paljon. Täysistuntotauosta huolimatta on kuitenkin kesäkokouksia, työryhmäkokouksia, työmatkoja, valmisteluja syysistuntokauteen, tapaamisia ja kirjoitustehtäviä.

Hyvää kesää teille kaikille!

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori