Kolumni: Synkkyydestä toivoon

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Syyskuu 2022

Synkkyydestä toivoon

Kansainvälisen rauhanpäivän aamuna, 21. syyskuuta, luimme surullisen sotauutisen:

“Putin julisti Venäjälle osittaisen liikekannallepanon.”

Päivää aikaisemmin olin nostanut Ukrainan esiin eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa talousarvioehdotuksesta:

“Ukrainasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen ehdotetaan 791 miljoonan euron määrärahaa. Summa on arvio, ja tähän tarkoitukseen on tietenkin käytettävä niin paljon rahaa kuin on tarpeen. Meidän on tuettava Ukrainaa sekä suoraan että pakolaisia vastaanottamalla ja heidän kotouttamiseensa panostamalla.”

Nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ajautumassa entistäkin vaarallisempaan tilanteeseen. Liikekannallepanon seurauksesta emme voi olla varmoja. On mahdollista, ja toivottavaa, että tämä liikekannallepano lisää sodan vastustusta Venäjällä.

Asia herättää tietenkin ajatuksia myös Suomen näkökulmasta. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan sanoin tämä “ei ole leikin asia”.

Tukea energiakriisissä

Elämme tosiaan jatkuvasti poikkeuksellisia aikoja.

Budjettikeskustelun alussa totesin, että “Venäjän kammottava hyökkäyssota on johtanut pahenevaan energiakriisiin ja ensi talven tärkein asia on se, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä ja tukee Ukrainaa vielä entistä enemmän. Tässä tilanteessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla lisätään vakautta ja tulevaisuudenuskoa.”

Marinin hallituksen talousarvioehdotus pyrkii toisaalta turvaamaan ostovoiman ja toisaalta olemaan pahentamatta inflaatiota. On kyse kriisibudjetista, jonka alijäämä on suurempi kuin mitä olisimme halunneet, mutta budjetin menot ovat välttämättömiä maamme turvallisuuden, tulevaisuudenuskon, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta.

Budjetissa on paljon tärkeitä elementtejä, joilla vahvistetaan ostovoimaa ja lievitetään monien ihmisten arjen ahdinkoa. Sähkön hintaan eniten vaikuttava toimenpide on tietenkin sähköenergian arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta.

Hallitus valmistelee myös määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi voimakkaasti kohonnutta sähkön hintaa kompensoidaan rahallisella sähkötuella niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verovähennystä.

Tärkeää on myös se, että työmatkavähennyksen korotus on edelleen voimassa, että yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain, ja että lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta.

Kaikkeen ei tarvita uusia ratkaisuja. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) totesi keskustelussa, että “eläkkeen tasoa automaattisesti korottava taitettu indeksi ja sote-verouudistus nostavat eläkkeitä vuodenvaihteessa. Nyt 1 600 euron eläkettä saava saa ensi vuonna 75 euroa kuussa enemmän käteen.”

Lohjan sairaalan synnytysosasto

Syksyn lisätalousarvioesityksessä esitetään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon.

Ensi vuonna varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Pääministeri Marin sanoo, että uudistus toteutetaan siten, että työnteon kannustimet paranevat ja pieni- sekä keskituloisten perheiden asema kohenee.

Lapsiperheistä puhuen: syyskauden synkin uutinen meidän alueellamme oli tietenkin keskustelu Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttamisesta. Se on mahdotonta. Järjenvastaista.

En ole huolissani lopputuloksesta tässä kysymyksessä. Tähän aikaan vuodesta on usein rahoitusvaje sairaanhoitopiirin laskelmissa. Niin oli viime vuonnakin. Ratkaisut pitää löytyä hyvinvointialueiden ja HUSin välisissä keskusteluissa, ja tietenkin valtion rooli korostuu sote-uudistuksen myötä. Valtiolta tuleekin ensi vuonna lisärahaa hyvinvointialueille kustannustason muutokseen ja palveluihin (uusien lakien johdosta) ja yleiseen palvelutarpeen kasvuun. Kysymys on, miten ja mihin näitä varoja käytetään. Haasteet ovat kieltämättä isoja, ja lisäpanostukset voivat tulla tarpeen lisätalousarvioissa.

Joka tapauksessa on selvää: synnytysosaston pitää säilyä Lohjan sairaalassa!

Meidän kaikkien asia

Syyskuu on ollut raskas kuukausi Suomessa myös potilasturvallisuuslain takia. Keväällä sairaanhoitajien työtaistelun yhteydessä olin ensimmäisten joukossa torppaamassa kyseistä lakia. Tällä kertaa tilanne on erilainen koska suojelutyötä ei tehdä.

Laki ei poista lakko-oikeutta työntekijöiltä, mutta kyllä se mahdollistaa työtaisteluoikeuden rajoittamisen tilanteissa, joissa aluehallintovirasto katsoo työtaistelun aiheuttavan potilaille ilmeistä hengenvaaraa tai vaarantaa vakavasti potilaiden terveyden. Laki on ongelmallinen, mutta tarpeellinen. Pitää muistaa, että laki koskee vain tilanteita, joissa suojelutyöstä ei päästä sopuun. On kyse tarkasti rajatusta ja viimesijaisesta keinosta.

Vaihtoehtona on tilanne, missä lakkoja pysäytetään tuomioistuinten päätöksillä kuten viime aikoina on tapahtunutkin. Tai tilanne, missä eduskunta jättisi huomiotta perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon, jonka mukaan ehdotettua sääntelyä voidaan pitää välttämättömänä, koska “terveydenhuoltoon ja kotihoitoon kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet voivat ilman suojelutyöstä sopimista varsin suurella todennäköisyydellä johtaa potilaiden ja asiakkaiden hengen vaarantumiseen”.

Tästä huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että hoitajat ansaitsevat kunnon palkankorotuksen ja että nykytilanne on kestämätön ja isoin syy potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Tukea nopealle ja reilulle neuvotteluratkaisulle!

Asiat ovat siis haasteellisia monilla saroilla. Game of thrones-ilmaisu tulee mieleen:

“Winter is coming”.

Mutta talven jälkeen tulee aina kevät. Pysymme yhtenäisenä Venäjän kiristämisyrityksistä huolimatta, ja siirrymme synkkyydestä toivoon.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja, SDP

Raasepori