Hiljaisia hetkiä
Kvarnströmin kanta
Etelä-Uusimaa 26.10.2023
Hiljaisia hetkiä
Viime viikon valtuustokokous Raaseporissa alkoi suru-uutisella. Saimme tiedon valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Mats Lagerstamin poismenosta. Puheenjohtaja Anders Walls piti hienon puheen ystävästämme Matsista ja sanoi, että Mats sekä poliisina että poliitikkona teki työtä ihmisten hyväksi ja yritti ratkaista heidän ongelmansa.
Pidimme puheen jälkeen hiljaisen hetken Matsin muiston kunnioittamiseksi.
Myöhemmin samana iltana monet kommentoivat suru-uutista kertomalla miten auttavainen, kiltti ja luotettava Mats oli. Ajattelen, että tarvitsemme lisää Matsin henkeä tähän aikaan.
Seuraavana aamuna puin päälleni mustan puvun. Eduskunnan täysistunnon alussa pidimme hiljaisen muistohetken presidentti Martti Ahtisaaren kuoleman johdosta. Kaipaamme myös hänen henkeään aikana, jolloin monet konfliktit eskaloituvat.
Tämähän on kuukausi, kun Israelin ja Palestiinan välinen konflikti taas muuttui sodaksi. Väkivallan ja saarron tuomitsemisen rinnalle tarvitaan tekoja rauhan puolesta.
Kun viime aikojen tapahtumat herättävät epätoivoa, on hyvä pitää Ahtisaaren viisaat sanat mielessä: ”Uskon edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Jos vain on poliittista tahtoa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eletään ylipäänsä haastavia aikoja. Sota Ukrainassa jatkuu ja syksyn käänteet Yhdysvaltain kongressissa osoittavat, että tärkein tuki Ukrainalle ei ole enää itsestäänselvyys. Samalla Slovakian voittaja tämän kuukauden parlamenttivaaleissa on sanonut, että maan pitää lopettaa Ukrainan tukeminen. Onneksi Suomen linja on toisenlainen, selkeä ja yksimielinen.
Suomen näkökulmasta Suomenlahdella sijaitsevan tietoliikennekaapelin ja Balticconnector-kaasuputken epäilty sabotaasi kuukauden alussa on tietenkin erittäin vakava asia. Iskut meidän infraamme voivat aiheuttaa isoja ongelmia. Kyseinen kaasuputki kulkee Viron Paldiskin ja Inkoon välillä, minkä takia sisäministeriö valmistelee liikkumisrajoitusaluetta Inkoon satama-alueelle.
Lokakuun aikana monet asiat ovat muuttuneet yhä vakavammiksi myös muilla politiikan saroilla. Rakennusalan kriisi jatkuu ja Nokian ilmoitus herättää huolta taantuman syventymisestä.
Isoin asia eduskunnassa tällä hetkellä on tietenkin Orpon oikeistohallituksen ensi vuoden budjettiesitys ja siihen liittyvät lakimuutokset.
Esityksen myötä tuloerot uhkaavat kasvavaa, työttömät ja opiskelijat menettävät jopa 200-300 euroa kuukaudessa ja moni tippuu toimeentulotuen varaan sosiaaliturvan leikkausten seurauksena. Asumistuesta leikataan, työttömyysturvan lapsikorotus poistetaan.
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan, vapaasta sivistystyöstä leikataan merkittävästi. Matkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan. Luonnonsuojelun rahoitus vähenee 66 miljoonalla eurolla. Asuntopoliittiset muutokset johtavat pitkässä juoksussa eriarvoisuuden kasvuun.
Samalla rikkaille on luvassa parannuksia. Hallituksen veromuutosten jälkeen suurituloisempien tulot kasvavat eniten ja vaikutus on suhteellisesti suurin 6.-9. tulokymmenyksessä.
Helsingin Sanomien mielipidemittauksen (15.10) mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa solidaarisuusveron alarajan nostamista. Jopa enemmistö niistä suurituloista, jotka siitä hyötyvät vastustavat tätä veroalennusta.
Tämä kombinaatio – leikkaukset, jotka lisäävät köyhyyttä ja veroalennukset rikkaille - on näyte oikeudenmukaisuuden tajun puuttumista. Se on kylmä arvovalinta.
Myös hallituksen muutokset varainsiirtoveroon ovat sellaiset, josta nuoret kärsivät ja rikkaat sijoittajat voittavat.
Ja sote-puolella hallitus ohjaa rahaa niille, jotka ei sitä tarvitse korottamalla Kela-korvauksia. Jos opposition ääntä ei halua kuulla, niin hallitus voisi kuulla esimerkiksi Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnästä (Yle 17.10):
“Jos kerran hallitus on valmis antamaan 500 miljoonaa raharesursseja lisää julkisen perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi, niin minusta järkevin tapa olisi ollut antaa se suoraan hyvinvointialueelle, vaikkapa korvamerkittynä rahana hoitojonojen purkuun.”
THL:n johtava tutkija ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen on samoilla linjoilla (HS 27.9):
”Väitän, että tämä hyödyttää vain terveysyrityksiä ja niitä ihmisiä, jotka jo valmiiksi käyttävät yksityisiä palveluja. Jos perusterveydenhuoltoa halutaan vahvistaa, olisi voinut olla vaikuttavampaa antaa sama raha hyvinvointialueille palveluiden hankintaan.”
Me sosialidemokraatit näytämme syksyn edetessä omassa vaihtoehtobudjetissamme, että on mahdollista tehdä budjetti päätyen samansuuruiseen alijäämään kuin hallitus, mutta oikeudenmukaisesti.
Johan Kvarnström
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori