Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen linjaan, jonka hallitus on valinnut

Plenumdebatt, salikeskustelu 22.11.2023

Ärade talman,

Den här planen för de offentliga finanserna gäller fyra kommande år av central betydelse för bland annat vården, socialskyddet, klimatet och miljön. Det är år då en rättvis grön omställning borde stå i politikens centrum.

Dessvärre är regeringens linje varken tillräckligt rättvis eller hållbar. Ett mer jämlikt och mer hållbart alternativ är möjligt med samma underskott som regeringens plan. Ett alternativ som också stärker förutsättningarna för tillväxt bättre. Mer om det då vår skuggbudget diskuteras här nästa vecka.

Arvoisa puhemies,

Eräs erityisen tärkeä asia niille vuosille, joita tämä suunnitelma koskee, on sosiaali- ja terveydenhuolto.

Hallituksen tulisi antaa hyvinvointialueille työrauha ja varata riittävät resurssit sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Näin suuri uudistus ei valmistu kerralla, vaan parannuksia tarvitaan jatkuvasti. Niiden tulisi kuitenkin olla sellaisia, jotka eivät vaaranna keskittymistä siihen, mikä on pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä.

Hyvinvointialueille tulisi myöntää lisäaikaa alijäämän kattamiseen. Lisäksi hallituksen tulisi perääntyä rahoitusmallin muutoksista, jotka hallitusohjelman mukaan hillitsevät kustannuksia tämän vuoden julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja vielä tästä kaksinkertaisesti vuoteen 2031 mennessä.

Selkeämmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että sotesektori voi saada ja varmasti saakin enemmän rahaa absoluuttisina summina, mutta vähemmän suhteessa todelliseen tarpeeseen. Tämä ylimääräinen kustannusten hillintä, eli leikkaus, tapahtuu siitä huolimatta, että terveydenhuoltoalaa on pitkään alirahoitettu tavalla, joka on asettanut liian suuren painopisteen kalliille erikoissairaanhoidolle.

Ilman panostuksia ennaltaehkäisevään hoitoon ja perusterveydenhuoltoon sotesektori ei voi olla tarpeeksi kustannustehokas, mutta nämä panostukset vaativat investointeja ja pitkäjänteistä ajattelua. On olemassa suuri riski, että hallituksen linja päinvastoin johtaa lyhytnäköisiin leikkauksiin ja lähipalvelujen heikentymiseen.

Arvoisa puhemies,

Iso kuva on se, että sote-uudistus on aikamme suurin hallinnollinen uudistus. Seuraava samankaltainen uudistus laajuudeltaan on, tai voi olla, sosiaaliturvauudistus.

Hallitusohjelman perusteella on kuitenkin edelleen epäselvää, miten uudistus toteutetaan. Näyttää siltä, että siitä ei tule kokonaisuusuudistusta, joka olisi tarpeen, vaan sen sijaan useita erillisiä uudistuksia, kuten opintotuen kokonaisuudistus ja toimeentulotuen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vähentää toimeentulotukeen turvautuvien määrää.

Ongelmana on kuitenkin se, että hallituksen toimien seurauksena toimeentulotukeen turvautuvien määrää tulee kasvamaan ja byrokratia lisääntymään. Toimet tekevät koko järjestelmästä vähemmän saumattoman, muun muassa lisäämällä omavastuupäivien määrää työnsä menettäneelle.

Lisäksi asiat etenevät kummallisessa järjestyksessä. Nyt tehdään leikkauksia ja muutoksia, jotka osittain ovat ristiriidassa ilmoitettujen tavoitteiden kanssa. Sitten järjestelmä tarkistetaan uudistuksien kautta. Eikö olisi järkevää aloittaa yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä tukijärjestelmää, joka jo tällä hetkellä muodostaa tilkkutäkin?

Ärade talman,

Flera av regeringens nedskärningar hopar sig till samma grupp människor som drabbas oskäligt i en tid då de redan har det kämpigt. Bostadsbidraget sänks, arbetsvillkoret för att få inkomstrelaterad dagpenning förlängs, barnförhöjningen avskaffas, studiestöden indexfryses. Fler blir beroende av utkomststöd. Fler faller under fattigdomsgränsen. Det blir svårare för arbetssökande att få in en fot i arbetslivet då det skyddade beloppet för deltidsanställda slopas.

Nedskärningarna drabbar de redan utsatta oskäligt medan de som har det allra bäst får ännu mer. Mycket vill ha mer, lyder de bevingade orden, men till och med de flesta av de som gynnas av att gränsen för solidaritetsskatten höjs anser att det är orättvist i sammanhanget.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmassa lukee, että “säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen”. Toistaiseksi tämä aikomus ei valitettavasti näy hallituksen ehdotuksissa.

Hallitus ei halua kiristää kokonaisveroastetta, koska se haluaa turvata talouskasvun edellytykset, mikä on sinänsä erittäin hyvä perustelu. Mutta esimerkiksi solidaarisuusveron alarajan säilyttäminen ei olisi verotuksen kiristämistä. Olla nostamatta rajausta osakesäästötileillä ei olisi verotuksen korottamista. Nykyisen tason säilyttäminen sijoittajien varainsiirtoverossa ei olisi verotuksen nostamista.

Lisäksi veropohjaa voidaan tiivistää tavalla, joka on talouden ja koko yhteiskunnan kannalta parempi kuin ne nyt ajankohtaiset leikkaukset, jotka saattavat tulla kalliiksi pitkällä aikavälillä. Nyt veroprosentti näyttää laskevan tavalla, joka on vaikeasti sovitettavissa yhteen hyvinvoinnin ylläpitämisen kanssa.

Koko yhteiskuntatalouden yhtälö vaikeutuu entisestään myös hallituksen valitseman maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että osaavasta työvoimasta on pulaa.

Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen linjaan, jonka hallitus on valinnut. Se on demografinen tosiasia.