Klimatpolitiskt anförande - Ilmastopoliittinen puheenvuoro 22.2.2023

22.2.2023

Johan Kvarnström:

Ärade talman,

Vi har flera viktiga klimatpolitiska ärenden på dagordningen idag, alltså den klimatpolitiska planen på medellång sikt (Kaisu), klimatplanen för markanvändningssektorn och den nationella planen för anpassning till klimatförändringar.

Allvaret kan inte understrykas nog. Flera graders global uppvärmning pågår och det är på sikt oförenligt med organiserade civilisationer. I förhållande till det hotet har reaktionerna världen över varit minst sagt otillräckliga.

Vi har i Finland en tydligt utstakad väg fram mot att bli ett klimatneutralt välfärdsland 2035 och den ska vi hållas kvar på. För även om utmaningarna är stora är alternativet, att backa och ge upp bara sämre och ansvarslöst. En rättvis grön omställning ligger i allas intresse. Det gör inte skada, men att inte genomföra en sådan vore ett katastrofalt misstag.

Arvoisa puhemies,

Tilannekuva on monella tavalla muuttunut merkittävästi, mutta ilmastonmuutokset jatkuvat edelleen tahdissa joka pitkässä juoksussa on ristiriidassa järjestyneen sivilisaation kanssa. Niin vakavasta asiasta on kyse. Ilmastonmuutokset ovat edenneet niin pitkään, että me jo nyt tarvitsemme ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Mielestäni on tärkeää, että ympäristövaliokunta Kaisu-mietinnössään 

korostaa, että “kaikkien toimenpiteiden akuutin energiakriisin hoitamiseksi tulee olla väliaikaisia, eikä ilmastopolitiikan johdonmukaisesta pitkän ajan linjasta tule tinkiä. Tinkimätön hiilineutraaliustavoitteen toteuttaminen merkitsee samalla energiamurroksen edellyttämien päästöttömien ratkaisujen ja investointien potentiaalin kasvua. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja korvaaminen omalla puhtaan energian tuotannolla tukee puhtaiden ratkaisujen suhteellista kilpailukykyä ja myös huolto- ja toimitusvarmuutta.”

Vastalauseen mukaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Elinkeinoelämän viesti ilmastopolitiikasta on minun käsitykseni mukaan kuitenkin aivan erilainen kun vastalause antaa ymmärtää.

Käsitykseni mukaan Suomen elinkeinoelämä haluaa selkeää, ennustettavaa ja juuri kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se luo investointeja ja uusia työpaikkoja, ja on koko yhteiskunnan intressissä.

Emme parantaa Suomen kilpailukykyä sillä, että ottaisimme askel taaksepäin ja luopuisimme nykyisestä linjasta.

Emme parantaa Suomen kilpailukykyä sillä, että tekisimme Suomesta enemmän riippuvainen öljyn, kaasun ja kivihiilen tuonnista.

Emme parantaa ihmisten ostovoimaa sillä, että olisimme enemmän riippuvaisia fossiilisista energiamuodoista. Päinvastoin, maat jotka ovat semmosessa tilanteessa kärsivät pahemmasta inflaatiosta tällä hetkellä.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että lainsäädäntö EU-tasolla pitää tunnistaa Suomen kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet.

Ja kyllä, tarvitaan aktiivista EU-vaikuttamistyötä, ja mielestäni on tärkeä, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että koko EU:n ilmastotavoitteet olisivat kunnianhimoisemmat. Se olisi se vastuullinen linja - jota maailma tällä hetkellä kaipaa.

Ärade talman, 

Många som kritiserar den ambitiösa linjen vill att Finland ska ha samma klimatmål som EU. Men om de verkligen skulle ta klimatförändringarna på allvar, så skulle de nog i så fall försöka påverka EU i mer handlingskraftig riktning, men det gör de inte. Tvärtom. Även på EU-nivå bromsar högerpopulister klimatpolitiken.

Jag förstår argumentet att det inte spelar någon roll för den globala uppvärmningen om så hela Finland lade lapp på luckan och stoppade all förbränning. Men det håller ändå inte.

För det första kan alla länder, delstater, regioner och städer komma med ursäkten att deras utsläpp allena inte avgör frågan. 

För det andra utgörs klimatkrisen av de kumulativa utsläppen och alla utsläpp spelar roll i slutändan.

För det tredje är det viktigt att understryka att vårt mål inte bara är att få ner utsläppen tillräckligt utan att lyckas med det och vara ett välfärdssamhälle. Då kan vi bidra med exemplets makt och teknik, samt gynnas ekonomiskt av att gå i bräschen samtidigt som vi axlar ansvar. 

En omställning kommer ske, frågan är bara vilka länder som klarar omställningen vid vilken tidpunkt - och hur allvarliga förändringarna blir. Följderna blir katastrofala för extremt många människor på jorden, men det verkar väga lätt i klimatpolitikens kritikers hållning.

För det fjärde är det givet att en omställning kommer att ske förr eller senare, men i ett senare årtionde blir den mer abrupt, mindre välplanerad och mer kantad av tvång än incitament.

Kiitos

Tack

Lisää ajatuksia:

Tällä hetkellä meidän kulutus ei ole kestävällä tasolla. Ympäristövaliokunnan Kaisu-mietinnön mukaisesti pidän hyvänä, että Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tarkastellaan kulutuksen merkitystä ja kulutusta koskevaa tutkimusta perusteellisesti.

Tässä kontekstissa oikeudenmukaisuus on äärimmäisen tärkeä. Aivan keskeinen lause mietinnössä on, että “ilmastotoimia tulisi edistää tukien, määräysten ja verojen tasapainoisena yhdistelmänä niin, että ne kannustavat aidosti ilmastotoimiin ja niiden hyväksyttävyys säilyy. Päästövähennykset tulisi saavuttaa mahdollisimman alhaisella kustannusrasituksella, kansalaisten osallistamisella ja tarvittaessa taloudellisilla kompensaatioilla.”

Merkittävä muutos tällä kaudella on, että Suomen maankäyttösektorista on tullut päästölähde nielun sijaan ja sen myötä ilmastopolitiikan suunnitteluasiakirjojen perusta horjuu.

Pitää huomata, että metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta maankäyttösektori kokonaisuudessaan on päästölähde. Tämä vaatii toimenpiteitä, faktojen perusteella. Asia ei ole yksiselitteinen, kuten käy ilmi maa- ja metsätalousvaliokunnan tärkeästä mietinnöstä.

Pitää miettiä tarkkaan, mitä tämä pitää tarkoittaa metsätalouteen, kun mietinnössä todetaan, että “yli kolmenkymmenen vuoden aikavälillä hakkuiden rajoittaminen nykytasosta johtaa arvioiden mukaan metsien vanhenemisen kautta metsien kasvun taantumiseen.”

Eli: muutoksia tarvitaan, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä ratkaisua tarvitaan.