Nyt pitää neuvotella

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Maaliskuu 2024

Nyt pitää neuvotella

Maaliskuu alkoi eduskunnassa tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaisilla. Puheessaan hän sanoi viisaasti, että “meidän on vältettävä kahtiajakautumista”.

Valitettavasti olemme menossa toiseen suuntaan. Hallitus ajaa jääräpäisesti eteenpäin työelämän heikennyksiä täysin yksipuolisesti.

Voimme olla eri mieltä lakoista, mutta nyt tarvitaan nöyryyttä. Olisi jo korkea aika sopia. Neuvotella aidosti kokonaisuudesta. Pienenä maana meillä ei ole varaa menneillään olevalle kaaokselle. On aika jättää ylpeys syrjään ja osoittaa todellista johtajuutta.

Nykyinen työmarkkinajärjestelmä tarvitsee kehittämistä ja lisää joustavuutta, tämä on aivan totta. Tuloksena on kuitenkin ainoastaan enemmän ristiriitoja ja enemmän konflikteja, jos muutokset hyödyttävät vain ja ainoastaan työnantajapuolta.

Kyllä, työtaistelurajoitukset ovat laajempia joissakin vertailumaissa. Toisaalta osallistumisoikeudet, myötävaikuttaminen, sopimuskulttuuri, työntekijöiden asema ja aito vuoropuhelu ovat laajempia esimerkiksi Ruotsissa. Ja tämä ehkäisee riitoja ja työtaisteluita.

Mielestäni on kyynistä toimia hallituksen tavoin, eli ensin rajoittaa lakko-oikeutta ja sitten ajaa läpi muutoksia, jotka horjuttavat perusteellisesti tasapainoa työmarkkinoiden osapuolten välillä. Tasapainoinen kompromissi on mahdollinen ja koko Suomen intressissä.

Työttömien puolella

Olemme eduskunnassa viime aikoina keskustelleet paljon ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastuksesta ja leikkauksista. Hallitus leikkaa jälleen kerran tavalla, joka iskee jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Eikä ole kyse pienistä summista, vaan sadoista euroista kuukaudessa.

Ja leikkaus kohdistuu moniin ihmisiin, jotka kärsivät myös asumistuen leikkauksista ja indeksien jäädytyksestä. Samalla suurituloiset saavat sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti suurimmat veronkevennykset.

Sanoin lähetekeskustelussa, että ymmärrän argumentin, jonka mukaan paras tapa auttaa työnhakijaa on huolehtia siitä, että hän saa uuden hyvän työpaikan. Se voidaan kuitenkin tehdä muilla tavoin kuin leikkaamalla niiden tuista, joilla jo muutenkin on tiukkaa. Se voidaan tehdä auttamalla työnhakijoita työnhakemisessa ja panostamalla koulutukseen.

Niin tehdään esimerkiksi Tanskassa, jossa työttömyyskorvaus on Suomen tasoa korkeampi jo ennen tätä leikkausta.

Olen sitä mieltä, että ansiosidonnaisen korvauksen taso ei pidä ihmisiä poissa työelämästä. Ajatelkaa esimerkiksi kaikkia nykyisen kriisin aikana työnsä menettäneitä rakennustyöntekijöitä. He haluavat päästä takaisin rakennustyömaille ja saada entisenlaista palkkaa. Rakennusalaa ei pelasteta työttömyyskorvausta alentamalla.

Ei sota-toimia

Vaikka tämän tekstin alussa kehuin presidenttiä, niin suhtaudun erittäin kriittisesti Suomen osallistumiseen Punaisenmeren operaatioihin. En halua, että Suomesta tulee osapuoli Jemenin sodassa.

Päivittäin mietin katastrofaalista tilannetta Gazassa. Allekirjoitin kansanedustajien vetoomuksen UNRWA:n toiminnan rahoittamisen jatkamisesta. Kymmeniä tuhansia siviilejä on jo kuollut ja lapset kuolevat jo nälkään. Jos emme tee enemmän auttaaksemme näitä ihmisiä, niin olemme historian väärällä puolella.

Ukrainan sotakin jatkuu jo kolmatta vuotta. Tämä oli keskusteluiden pääaihe, kun vierailimme Ison-Britannian parlamentissa Suomen International Parliamentary Unionin johtokunnan kanssa. Meidän on tuettava Ukrainaa niin kauan kun on tarpeen.

Näpit irti sairaaloista!

Sotesta olisi paljon sanottavaa, kun tänä keväänä käydään taistelua lähipalveluista. Olen erityisen huolestunut Lohjan synnytysosaston tulevaisuudesta. Hyvinvointialueiden pitäisi myöntää enemmän rahaa HUSille, ja valtion alueille. Lisää ratkaisuja tähän löytyy esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa.

Tein tämän viikon alussa eduskunnassa keskustelualoitteen synnytysosastojen tulevaisuudesta.

Ilmastopolitiikka on unohdettu

Lopuksi haluan mainita, että me ympäristövaliokunnassa päädyimme yksimielisyyteen ilmastovuosikertomuksen mietinnössä, johon liittyy seuraava lausuma:

“Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelee ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.”

Vaikka viime vuosi oli mittaushistorian kuumin, niin ilmastopolitiikka on poliittisesti tällä hetkellä valitettavasti varjossa. Reilun vihreän siirtymän tarve ei ole kadonnut, vaikka huomio kohdistuukin kaikkeen muuhun näinä päivinä.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori