Puheenvuoroni ilmastovuosikertomuksesta, mitt anförande om klimatårsberättelsen 6.3.2024

Puheenvuoroni ilmastovuosikertomuksesta, mitt anförande om klimatårsberättelsen 6.3.2024:

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Vaikka viime vuosi oli mittaushistorian kuumin, niin ilmastopolitiikka on poliittisesti tällä hetkellä varjossa.

Ilmastovuosikertomus kertoo meille, että päästöt vähenevät, mutta valitettavasti hiilinielut ovat niin pienet, että nettopäästöt ovat suurin piirtein samalla tasolla kun 30 vuotta sitten.

Meidän pitää pystyä parempaan.

Reilu, vihreä siirtymä vaatii investointeja, lakimuutoksia ja kestävämpää kulutusta. Tämä on sekä taloudellisesti että ekologisesti viisaampi tapa kun sopeutuminen muutoksiin jälkikäteen. 

Hallitus ei ole muuttanut Suomen ilmastotavoitteita, ja siitä olen iloinen.

Sen sijaan olen huolissani niistä keinoista, joilla hallitus aikoo toteuttaa ilmastopolitiikan tavoitteita. Ja siitä, että hallitus ei yhtenäisesti ja ylpeästi puolusta näitä tavoitteita.

Tässä kontekstissa on ilahduttavaa, että me ympäristövaliokunnassa päädyimme yksimielisyyteen ilmastovuosikertomuksen mietinnössä. Valiokunta esittää yksimielisesti seuraavaa lausumaa lisätoimien tarpeesta: 

“Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelee ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.”

On välttämätöntä pikaisesti uudistaa ilmastolain mukaiset suunnitelmat, eli Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Tämän lisäksi energia- ja ilmastostrategia on syytä päivittää, sillä ne eivät enää vastaa muuttuneeseen tilanteeseen. 

Arvoisa puhemies,

Keskeiset ilmastosuunnitelmat tosiaan vaativat päivittämistä. Sekä maailmanpoliittinen että taloudellinen tilanne on muuttunut niin merkittävästi. Myös asiantuntijat ovat tuoneet esiin sen, että kustannustehokkaiden lisätoimien tarve on ilmeinen.

Tämän lisäksi oikeudenmukaisuusperiaate pitää aina olla läsnä ilmastopolitiikassa.

Suomen hiilineutraaliustavoitteesta tulee pitää kiinni ja työtä tulee jatkaa sinnikkäästi ja kaikilla sektoreilla. Nyt tarvitaan tekoja. Tähän asti hallitus on tehnyt päinvastaisia päätöksiä, eli päätöksiä, jotka lisäävät päästöjä.

Arvoisa puhemies,

Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi, yhteensä kuusi prosenttia, vuonna 2022, jota tämä kertomus koskee. Maakaasun kulutus puolittui maakaasun hinnan noustua ja Venäjän tuonnin loputtua.

Tämä on taas muistutus siitä, että vaihtoehtoja löytyy, kun on tarve, kun on pakko. Miksi kohtalokas globaali kriisi ei ole riittävä syy nopeaan muutokseen?

Arvoisa puhemies,

Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että kunnat ovat avainasemassa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

 Tästä syystä on valitettavaa, että kuntien lakisääteisestä velvoitteesta laatia ilmastosuunnitelma luovutaan, ja että kuntien ilmastosuunnitelmien tuki lakkautetaan. Tämä heikentää kuntien näkökulmasta pitkäjänteistä ja ennakoitavaa sääntelyä.

Päästövähennysten tekeminen osana paikallisdemokratiaa lähellä ihmisiä on olennaista ilmastopolitiikan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Jotta vihreä siirtymä tapahtuisi reilulla tavalla, tarvitsemme järjestelmän, missä on kohdennettuja tukitoimia mukana keinovalikoimassa.

Yksi mahdollinen keino voisi olle hiiliosinkojärjestelmä. Sen avulla energia- ja hiiliverojen epätasaista kohdentumista eri tuloluokkiin ja eri alueilla asuviin ihmisiin voidaan tasata. Järjestelmä on käytössä esimerkiksi Itävallassa.

Olisi syytä käynnistää selvitys, kuinka hiileen perustuvien verotuottojen palautusjärjestelmä voitaisiin toteuttaa Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Orpon hallitus luottaa ilmastonmuutoksen torjunnassa vahvasti teknologiaan, erityisesti teknisiin hiilinieluihin. Niitä pitää tosiaan kehittää, niitä tarvitaan, mutta niihin liittyy epävarmuutta ja ne eivät saa olla syy passiivisuuteen tällä kaudella.

Ilmastopolitiikan pitäisi keskittyä fossiilisista polttoaineista luopumiseen, hiilinielujen vahvistamiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään.

Suomen ilmastotoimet eivät ole riittävällä tasolla kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta tällä hetkellä. Tätä korostetaan ympäristövaliokunnan yksimielisessä mietinnössä. Joten hallituksen on ryhdyttävä viipymättä lisätoimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja se on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.

Ärade talman,

Klimatförändringarna har varit kända i stort under hela min livstid. Frågan var nämligen på agendan hos både allmänhet och forskare redan på 1980-talet. Krismedvetenheten var ändå inte särskilt utbredd då. Tanken var att det finns tid och möjligheter att åtgärda problemet. 

Flera problem med anknytning till frågan har också åtgärdats, som problemet med ozonlagret, men den globala uppvärmningen framskrider i en ödesdiger takt. Fjolåret blev mätningshistoriens varmaste globalt.

Jag minns en diskussion om klimatförändringarna från min gymnasietid. En del förespråkade åtgärder och ändrade levnads- och konsumtionsvanor för att stoppa utsläppen. Andra sade att vi inte behöver göra någonting eftersom teknologin kommer att lösa allting en framtida dag.

Det här var ungefär 20 år sedan. Nu har vi en regering som argumenterar för att teknologin ska lösa problemen, en framtida dag. Teknologin som krävs för en grön omställning finns i stor utsträckning redan. Det som saknas är den politiska viljan. Det som förvisso saknas är den teknologi som innebär att vi kan fortsätta som förr på många områden, alltså tekniska kolsänkor som ska väga upp andra utsläpp.

Hittills har teknologiargumentet inte varit hållbart och människor drabbas av följderna världen över redan nu. Vi behöver utveckla ny teknologi, bejaka den, gå i bräschen för den, men det räcker inte. Vi behöver åtgärder på alla nivåer, alla sektorer och vi måste hitta rättvisa lösningar. Omställningen är samtidigt en möjlighet att stärka jämlikheten. I värsta fall sker omställningen för sent och på ett sätt som förvärrar ojämlikheten.