Hyvä hallitus, ei ole pakko leikata sote-järjestöiltä

Hyvä hallitus, ei ole pakko leikata sote-järjestöiltä

Kvarnströmin kanta. Etelä-Uusimaa, syyskuu 2024:

Syyskuu alkoi Lapin matkalla ympäristövaliokunnan kanssa. Vaikka me tutustuimme maakunnan asioihin, kuten luonnonsuojeluun ja kaivoshankkeisiin, niin ajatukseni olivat osittain Etelä-Suomessa.

Sodankylässä allekirjoitin (digitaalisesti) oman lakialoitteeni sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain muuttamiseksi. Haluan rajoittaa Helsingin yliopiston edustajien äänioikeutta HUS-yhtymän hallituksen palveluverkkoasioissa.

Tällä hetkellä HUS-yhtymän hallituksessa on kaksi Helsingin yliopiston edustajaa, joilla on täydet oikeudet. Heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa Uudenmaan tärkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiin (kuten Lohjan synnytysosaston sulkemiseen), vaikka yliopisto ei ole toimielin, jonka johto valitaan yleisillä vaaleilla.

Aloitteessani on kyse siitä, että varmistetaan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä tekevien olevan joko suoraan vaaleilla valittuja henkilöitä tai sellaisten elinten edustajia, joiden ylin johto valitaan yleisillä vaaleilla.

Tämä on demokratiakysymys. Toivon, että monet kollegat eduskunnassa ovat samaa mieltä.

Syyskuun alussa oli myös Orpon hallituksen budjettiriihi, jossa lähinnä vahvistettiin kevään päätöksiä. Eli yllätyksiä ei juuri tullut, mutta nämä lisäleikkaukset ovat selkeä jatkumo hallituksen linjalle. Sote-järjestöiltä leikataan 80 miljoonaa euroa, mutta terveysbisnekseen löytyy 70 miljoonaa euroa, vaikka tilastot osoittavat, että korotetut Kela-korvaukset eivät toimi. Siinäpä erikoinen arvovalinta.

Hallitus päätti leikkaa 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämän jälkeen leikkausta yritettiin lieventää sanomalla, että kyseessä on hyvin pieni osa kokonaisrahoituksesta ja että se koskee vain aikuisopiskelijoita.

Minkälaisen viestin tämä antaa? Eikö aikuisten mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ole tärkeää? Eikö nuoret opiskelijatkin kärsi, kun koulutuksen järjestäjien resurssit vähenevät merkittävästi?

Eikö tämä leikkaus aseta nuoret kovan paineeseen pystyä valitsemaan oikea ammatti heti, kun ensin aikuiskoulutustuki poistettiin ja nyt seuraavaksi on tulossa isoja leikkauksia aikuisten ammatilliseen koulutukseen?

Eikö meidän pitäisi sen sijaan antaa nuorille päinvastainen viesti tulevaisuudenuskosta ja mahdollisuudesta uudelleenkoulutukseen?

Kantani tähän on selvä. Ammatillinen koulutus ansaitsee ennen kaikkea enemmän lähiopetusta ja korkeampaa arvostusta.

Samalla jatkuu hallituksen työelämäuudistukset eli palkansaajien aseman heikentäminen. Uusin ehdotus koskee paikallista sopimista. Lisää joustavuutta kuulostaa tietenkin hyvältä, mutta hienojen sanojen takana piilee riski työntekijän työehtojen ja palkkojen romuttamisesta. Miksi? Koska tällä muutoksella voidaan murtaa yleissitovuus, eli tietyillä aloilla ei enää olisi yleissitovia työehtosopimuksia, samalla kun lain minimivaatimukset ovat paljon heikompia.

Lopuksi vielä kuusi kannanottoa:

Tuen kansalaisaloitetta "Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen”.

Suomessa pitäisi lailla kieltää ns. eheytyshoidot. Valitettavasti tämä tuskin tapahtuu tämän konservatiivisen hallituksen johdolla, vaikka pääministeripuolue kokoomuksella on asiasta puoluekokouspäätös.

Vuoroasuvalla lapsella tulee olla oikeus saada koulukyyti yhdenvertaisesti molemmista kodeistaan. Nostin tämän esiin viime kaudella, jolloin se olikin hallitusohjelmassa mutta ei toteutettu. Nyt syksyllä allekirjoitin Lotta Hamarin (sd) kirjallisen kysymyksen asiasta.

Raakkujoille pitäisi saada 50 metrin suojavyöhykkeet. Tästä allekirjoitin lakialoitteen, mutta hallituspuolueista ainakin perussuomalaiset vastustavat, ja RKP:lle maanomistajien oikeudet ovat aina ensisijaisia.

Suomessa ei ole tilaa rasismille. Valitettavasti perussuomalaisten peruslinja jatkuu (uusin tapaus on Peltokangas ja Purra: yle.fi/a/74-20111731), ja muut hallituspuolueet pysyttelevät hiljaa, vaikka heidän pitäisi jo vihdoin todeta, että tällainen hallituskumppani ei ole kelvollinen.

Ilmastopolitiikan saralla tarvitaan lisätoimia. Syyskuukin on ollut poikkeuksellisen lämmin mittaushistoriassa. Euroopassa kärsitään ankarista tulvista. Tämän kriisin ratkaiseminen on oikeasti kaikkien intressissä. Suomen hallitus kuitenkin lisää päästöjä omilla päätöksillään.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori