Puheenvuoroni sote-keskustelussa

2.4.2025. Johan Kvarnström:

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Nämä leikkaukset sote-palveluista ja koulutuksesta eivät ole välttämättömiä, kuten hallitus haluaa antaa ymmärtää, vaan ne ovat arvovalintoja. On mahdollista priorisoida toisin, kuten oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit osoittavat.

Ja sopeutumistarve ei olisi yhtä suuri, jos hallituksen työllisyyspolitiikka olisi toiminut.

Hyvä hallitus, te edelleen peittelette suurinta osaa uusista leikkauksista, sillä ette kerro, miten sosiaalihuollon kustannuksia aiotaan pienentää 100 miljoonalla eurolla.

Ministeri Juuso sanoi Ilta-Sanomien mukaan näin:

"Kysymys on siitä, että tarkastelemme sosiaalihuoltolain neljännessätoista pykälässä lueteltuja, yli neljääkymmentä erilaista lakisääteistä palvelutehtävää."

Kyseisessä pykälässä mainitaan esimerkiksi kotihoito, perhetyö, liikkumista tukevat palvelut, mielenterveystyö sekä omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa.

Pääministeri Orpo, onko jokin näistä tehtävistä mielestänne turha, vai onko niistä mielestänne kohtuullista leikata?

Ärade talman,

Här i salen har i dag från regeringens håll sagts att oppositionen överdriver vårdens utmaningar och problem.

Men då jag träffar folk i min valkrets och frågar vad de har på hjärtat och om de har någon hälsning hit till riksdagen, så är svaret nästan alltid detsamma: tillgången till vård är otillräcklig och måste förbättras. Då finns det inte rum för fler nedskärningar, men det är den vägen som regeringen har slagit in på, och anpassningsbehovet är desto större i och med att sysselsättningsläget är så svårt. Men också det beaktat går det att prioritera mer rättvist. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus tekee parhaansa siirtääkseen huomion pois välikysymyksen ytimestä, eli sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksista. Ne muotoillaan kehittämishankkeiksi tai jopa parannuksiksi. 

Hyvä hallitus, uskotteko vakavissanne, että joku todella uskoo esimerkiksi kotihoidon paranevan, jos hallitus kohdistaa siihen leikkauksia?

Operatiivista työtä kehitetään jatkuvasti – toisinaan paremmin, toisinaan heikommin. Tätä tapahtuu hyvinvointialueilla. Siellä mietitään kyllä, miten digitaalisia palveluja voidaan kehittää, mutta tehtävä ei ainakaan helpotu, jos hallitus tuo mukanaan muutoksia, jotka vähentävät rahoitusta.

Toisin sanoen: jos teette vain muutoksia, mutta ette leikkauksia, älkää sitten poistako 170 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Mutta juuri siitä on kyse – leikkauksista. Leikkauksista, jotka vievät alueilta rahaa ja työrauhan, vaikeuttavat pitkäjänteistä kehitystyötä ja vaarantavat tasa-arvoisen hoitoonpääsyn.

Arvoisa puhemies,

Lastensuojelun leikkauksista ministeri Juuso sanoi, että palveluiden saatavuus ei heikkene, vaan että "ainoastaan yliresursointia puretaan sieltä, missä sitä on". No, missä sitten on yliresursointia? Ei ainakaan lastensuojelussa. Ehkä terveysbisneksessä.

Kukaan lastensuojelussa työskentelevä ei väitä, että siellä olisi ylimääräisiä resursseja – päinvastoin. Tarve on suuri, haasteet valtavia.

Ärade talman,

Vi måste värna om de äldre och deras rättigheter och möjlighet till en värdig ålderdom. Till detta hör en tillräcklig personaldimensionering inom äldreomsorgen. Till detta hör att hemvården behöver stärkas, snarare än försvagas.

Vi har som framkommer i regeringens svar, en åldrande befolkning. Det medför ett växande vårdbehov. Högerpartiernas tanke verkar då vara att vi måste lätta på krav som personaldimensionering och vårdgaranti.

Men dessa är egentligen en del av lösningen, då de skapar bättre arbetsvillkor för personalen och gör att folk får hjälp i tid, vilket är både medmänskligt och långsiktigt ekonomiskt vettigt.

Att tvärtom underfinansiera vården så till den grad att vårdpersonal sägs upp förstör branschens attraktionskraft. Nedskärningar och sämre personaldimensionering samt sparkrav med uppsägningar som följd får fler att vantrivas inom vården. Så ska vi inte ha det, vi behöver fler som arbetar inom social- och hälsovård de kommande åren, inte färre.

Även ur det perspektivet är regeringens politik kortsiktig.

Arvoisa puhemies,

Meidän on pidettävä huolta ikäihmisistä, heidän oikeuksistaan ja mahdollisuudestaan arvokkaaseen vanhuuteen. Tähän kuuluu riittävä henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Tähän kuuluu myös se, että kotihoitoa on vahvistettava, ei heikennettävä.

Kuten hallituksen vastauksesta käy ilmi, väestömme ikääntyy. Tämä lisää hoidon tarvetta. Oikeistopuolueiden ajatus näyttää olevan, että meidän pitäisi keventää vaatimuksia, kuten henkilöstömitoitusta ja hoitotakuuta.

Mutta nämä ovat itse asiassa osa ratkaisua – ne parantavat henkilöstön työolosuhteita ja varmistavat, että ihmiset saavat apua ajoissa. Tämä ei ole pelkästään inhimillistä, vaan myös pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevää.

Jos sen sijaan alirahoitamme hoitoa niin paljon, että hoitohenkilökuntaa joudutaan irtisanomaan, se heikentää alan vetovoimaa. Huonompi henkilöstömitoitus ja säästövaatimusten aiheuttamat irtisanomiset saavat yhä useammat viihtymään huonommin hoitoalalla. Näin ei pidä olla. Me tarvitsemme tulevina vuosina enemmän työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon – emme vähemmän.

Myös tästä näkökulmasta hallituksen politiikka on lyhytnäköistä.

Arvoisa puhemies,

Sosiaalipalveluista ei voida leikata, erityisesti ei näinä aikoina, kun hallituksen leikkaukset ja epäonnistunut työllisyyspolitiikka ovat lisänneet sosiaalipalveluiden tarvetta.

Kun hoidon tarve kasvaa, meidän tulisi varmistaa, että tulevaisuudessa on riittävästi henkilöstöä.

Miten luulette sote-alan vetovoiman vaikuttuvan, kun hoitohenkilökuntaa irtisanotaan säästövaatimusten, eli leikkausten vuoksi?

Ärade talman, 

nedskärningar i den offentliga vården samt från tredje sektorn är ett hårt slag mot servicen på svenska. Om vi ska värna om vård på svenska måste vi prioritera social- och hälsovård mer i Finland framöver.