Hoitotakuu etenee

Etelä-Uusimaa 14.10.2021. “Där e Pappaa!”.

Valtion budjetti vuodelle 2022 sisältää tässä vaiheessa monia hyviä uutisia - ja pari ongelmakohtaa. Pääteema on kestävä kehitys ja valtioneuvoston pääviesti syyskuussa oli sen mukaisesti, että “talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta.”

Budjetissa on paljon sellaista, mitä voi hyvästä syystä kehua, esimerkiksi otsikossa mainittu hoitotakuu, palaan näihin vähän myöhemmin. Mutta ensin pari sanaa ongelmista. Niitä ovat kaksi: poliisin ja kulttuurisektorin resurssit.

Tällä hallituskaudella poliisin määrärahat ja poliisien määrä ovat kasvaneet, mikä on tärkeä ja hieno asia. Hallitusohjelman tavoitteiden täyttäminen tulee kuitenkin poliisin osalta kalliimmaksi kuin odotettiin, joten vaikka määrärahojen taso on hyvä, niin meidän pitää entistä paremmin ottaa huomioon myös se, mihin rahat riittävät. Poliisin vuokramenot ja ict-järjestelmien kustannukset ovat kasvaneet, ja kasvavat jatkossakin. Poliisin hätähuuto on tästä syystä aito. Sen takia olen iloinen siitä, että Marinin hallitus aikoo taata poliisin rahoituksen riittävyyden lisäbudjetilla. Mutta jatkossa tässä asiassa tarvitaan enemmän ennustettavuutta.

Sama koskee kulttuuria. Veikkausvarat ovat romahtaneet, eikä niitä valitettavasti kompensoida tuensaajatahoille täysimääräisesti. Ensi vuoden alijäämä on paljon pienempi kuin tänä vuonna, ja isossa kuvassa olen vakuuttunut siitä, että kulttuurin tappio aiheuttaa enemmän vahinkoa kun alijäämän kasvattaminen parilla kymmenellä miljoonalla eurolla tekisi.

Siten budjetin hyviin asioihin, niitä ovat monta ja ne ovat monenlaisia: lapsibudjetointia pilotoidaan talousarvioesityksessä ensimmäistä kertaa, perhevapaauudistus on huomioitu, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään tehdään merkittäviä panostuksia, pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja muita työllisyystoimia otetaan käyttöön, lisäksi jatkossakin satsataan koulutukseen kaikilla tasoilla, korotetaan opintotuen tulorajoja tilapäisesti, varaudutaan pakolaiskiintiön nostamiseen Afganistanin tilanteesta johtuen ja ylipäänsä linjataan hallitusohjelman tavoitteet tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ja nyt siihen hoitotakuuseen, jonka rahoituksesta hallituspuolueet sopivat budjettiriihessä. Tässä on kyse panostuksesta, joka kertoo paljon Marinin hallituksen sitoutumisesta hoitotakuun toteuttamiseen. Sosialidemokraattien mielestä hoito- ja hoivavelan purkamisen on oltava keskiössä koronapandemian jälkihoidossa. Uuden hoitotakuun myötä kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä päivässä, kun tällä hetkellä aikaraja on kolme kuukautta. Hammashoidon osalta hallitus esittää hoitotakuun nopeuttamista kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Lisäksi hoitotakuu koskee myös mielenterveyspalveluita.

Me haluamme varmistaa, että ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan ilman kuukausien jonotusta. Hoitotakuuta koskevan uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vaalikauden aikana. Lakimuutokset eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan palveluiden järjestämiseen on osoitettava myös rahoitus. Siksi hallitus sopi budjettiriihessä satsauksista, jotka mahdollistavat hoitotakuun toteuttamisen suunnitellussa aikataulussa. Totesin näin täysistunnon budjettikeskustelussa:

“Arvoisa puhemies,

Terveydenhoidossa hallitus on tehnyt selkeän valinnan. Me asetamme asiakkaan keskiöön. Hoitotakuuta parannetaan ja siihen varataan resursseja.

Teemme tämän, koska tiedämme ja olemme huolissamme siitä, että monet ovat joutuneet odottamaan kiireettömän hoitoon pääsyä jopa kolme kuukautta. Nyt tavoitteena on lyhentää odotusaika seitsemään päivään. Selvä parannus, joka helpottaa monien ihmisten elämää.

Kaikkien maassamme tulee saada tarvitsemansa hoito oikea-aikaisesti ja läheltä, ensisijaisesti omasta sote-keskuksestaan.

Tässä kaikessa avainasemassa on henkilöstö. Hoitajat, joilla on osaamista ja kykyä hyödyntää taitojaan sekä muuntaa ja kehittää osaamistaan jatkuvan oppimisen avulla, pystyvät hyvään hoitotyöhön tavalla, jossa hoitajan ihmisnäkemyksellä ja etiikalla on merkitystä.”

Johan Kvarnström (SDP)

Kansanedustaja, Raasepori