Ajatuksia Raaseporin sairaalasta
Carola Lindholm, Johan Kvarnström, Fredrik Forsström, Tuula Silvola, Gabriela Erroll ja Mats Lagerstam.
Viime vuodet ovat olleet sairaalallemme haastavaa aikaa, ja olisivat olleet sitä ilman pandemiaakin. Tärkeitä osastoja on suljettu, ja tästä on syntynyt eräänlainen noidankehä. Emme kuitenkaan saa lannistua tai luovuttaa: meillä on edelleen hyvin toimiva kokonaisuus, joka kehittyy ja tarvitsee monelta taholta aktiivista tukea. Näin säilytämme hyvät lähipalvelut.
Toiminnan karsiminen on saatava loppumaan. Aiemmin tehdyt osastojen lakkautukset olisi pitänyt jättänyt tekemättä ja erityisesti synnytysosaston sulkeminen oli historiallinen virhe. Kuten tiedetään HUSin hallitus päätti sulkea yhteispäivystyksen ja korvata sen kevyemmällä päivystysvaihtoehdolla. Myös tämä tehtiin väärin perustein. HUSin hallitukselle tehdyssä valmistelutyössä todettiin, että seuraukset osastojen toiminnalle ja henkilöstölle olisivat marginaalisia. Meitä oli monia useista eri puolueista ja alueemme kunnista, jotka suhtauduimme näihin suunnitelmiin kriittisesti.
Voimassa olevan lainsäädännön perusteella oli nimittäin selvää, että sairaala ei saa tehdä anestesiaa vaativia toimenpiteitä, jos yhteispäivystys päättyy. Ja sillä on taas vaikutuksensa osastohoitoon. Ja juuri näin kävi: anestesiaa vaativat leikkaukset päättyivät, osastot oli suljettava ja henkilöstö väheni merkittävästi. Lisäksi henkilöstö on voinut huonosti ja elänyt suuressa epävarmuudessa. Luottamus sairaanhoitopiirin johtoon on vaurioitunut, mikä on täysin ymmärrettävää.
Jäljellä oleva kevyempi päivystys on tietenkin erittäin tärkeä. Ehdottoman välttämätön. Päivystyksen säilyttäminen ja poikkeusluvan saaminen sille myös vuoden 2024 jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Kyse on turvallisuudesta, päivystyksen säilyttäminen on myös taloudellisesti ja käytännön kannalta ainoa viisas ratkaisu. Kaikki muut vaihtoehdot aiheuttaisivat järjetöntä ambulanssirallia ja ylikuormittaisivat Lohjan päivystyksen (jonne osa päivystyspotilaista ohjataan jo nyt Raaseporin sairaalan uuden toimintaprofiilin mukaisesti).
Päivystystoiminnan lisäksi Raaseporin sairaalassa säilyy tärkeä, monipuolinen ja suhteellisen laaja poliklinikkatoiminta, jota kehitetään jatkuvasti toimivaksi kokonaisuudeksi.
Nyt on tulevan sote-uudistuksen kannalta tärkeää kartoittaa alueemme (Hanko-Raasepori-Inkoo) toimintoja ja tarpeita ja huolehtia kokonaisuudesta: mitkä toiminnat säilytetään, mitkä on hoidettava milläkin tasolla, miten integroimme hoidon tasot ja häivytämme byrokraattisia rajoja uudistuksen hengessä ja minkälainen malli palvelee lähipalveluja parhaiten.
Suuressa uudistuksessa on tietenkin ylipäätään keskeistä, että tulevalla alueellamme ymmärretään laajasti oman alueemme tilanne.
Toimintaedellytyksemme ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Espoossa. Meillä on pidemmät etäisyydet, erilainen väestöpohja ja kieliympäristö, mikä on myös vahvuutemme asiassa. Kaksikielinen erikoissairaanhoito lähipalveluna on vakaa perusta, jolle rakentaa.
Raaseporin sairaala voi olla alueen pienin sairaala, mutta se on elintärkeä alueemme väestölle ja sillä on edellytyksiä ja potentiaalia kehittyä 2020-luvulla.
Joskus sanotaan, että sairaala on liian kallis. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole sen halvempia. Ja asioiden mittasuhteet on syytä pitää mielessä: liikevaihto on viime vuonna ja kuluvana vuonna noin 20-30 miljoonaa euroa, kun vastaava luku koko HUSissa on 2-3 miljardia euroa (kaksi-kolme tuhatta miljoonaa euroa).
Varmuuden vuoksi vielä kerran: en ole ehdolla tammikuun aluevaaleissa. Syyt ovat osittain periaatteelliset (ei samat ihmiset päättämässä jokaisella tasolla), ja osittain henkilökohtaiset. Enempää en aio olla poissa perheeni luota. Tästä pidän kiinni:
Take care!
Johan