LAPSEN PAIKKA EI OLE VANKILASSA.
Ajatuksia ajankohtaisesta keskusteluaiheesta:
Ylen kansanedustajakyselyssä meiltä kysyttiin: Pitäisikö rikosoikeudellista vastuuikärajaa alentaa nykyisestä 15 vuodesta? Vastasin ei, mutten silloin ehtinyt perustella asiaa. Onneksi sain perjantaina (28.5.2021) mahdollisuuden kertoa ajatuksistani tv-kameran edellä eduskunnan valtionsalissa. Haastatteluni pitäisi olla mukana tämän illan tv-uutisissa, mahdollisesti jo aamulla radiossa, ja verkossa päivän aikana (1.6.2021), jos Ylen aikatauluihin ei ole tullut muutoksia. Toivottavasti onnistuin sanomaan sanottavani, vaikka aikaa ei ollut enempää kuin noin 20 sekuntia. Joka tapauksessa, tässä vähän pidemmät perustelut:
Rikosoikeudellinen vastuu on erittäin vakava asia ja muutos sen alaikärajaan, suuntaan tai toiseen, vaatisi erittäin painavia syitä, enkä nyt näe sellaisia. Mietinkin mihin kysymykseen ikärajan alentaminen olisi vastaus?
Tilastokeskuksen mukaan nuorten rikollisuus on isossa kuvassa laskussa - vaikka pieni joukko nuorista tekee yhä vakavampia rikoksia (ja siitä voimme ja pitääkin keskustella). Mutta ajattelen näin: vaikka nuorten rikollisuus olisikin nousussa, niin alaikärajan alentaminen ei olisi oikea ratkaisu. Yhteiskunnan pitäisi ennemminkin tukea nuorten juurtumista yhteiskuntaan ja puuttua rikosten tekemisen juurisyihin.
En myöskään usko mahdolliseen pelotevaikutukseen, koska tietääkseni kriminologien mukaan tämä ei kuitenkaan toimi, myöntäköön silti että asiantuntijat eivät ehkä ole täysin yksimielisiä tästä. Asiantuntijoista puheen ollen: Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) on vahvasti ikärajan alentamista vastaan. Liiton mukaan rikosoikeudella ei ole tarjottavanaan lasten ja nuorten sosiaalistamisprosessia tukevia keinoja.
Kun aikoinaan, noin 20 vuotta sitten, eduskunnan käsittelyssä oli lakialoite rikosoikeudellisen vastuualaikärajan poistamisesta, niin MLL sanoi tiedotteessaan osuvasti tällä tavalla: Tutkimustiedon perusteella lapsen ja nuoren tarpeiden mukaisten palvelujen järjestämisellä voidaan korjata ja ehkäistä selkeästi vaikuttavammin ongelmakäyttäytymistä kuin rikosoikeudellisilla rangaistuksilla. MLL:n mukaan rikosoikeudella ei ole tarjottavanaan lasten ja nuorten sosiaalistamisprosessia tukevia keinoja.
Ikärajan alentamisesta voidaan keskustella, mutta sen poistaminen kokonaan olisi täysin vastuutonta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrää, että rikosvastuulle tulee olla ikäraja. Ja saman sopimuksen mukaan valtioiden on oltava erityisen pidättyväisiä rikosoikeudellisten seuraamusten käytössä lasten ja nuorten kohdalla. Maailmassa on toki maita (kuten Tansania, Bangladesh, Nigeria, Sudan, Intia), missä rikosvastuun alaikäraja on vain 7 vuotta, mutta siihen suuntaan en halua nähdä Suomen järjestelmän menevän.
Tunnistan että vastuualaikärajan asettaminen ei ole yksiselitteinen asia, eikä ole mikään absoluuttinen totuus, että 15 on ainoa oikea ikäraja, sen enempää kuin on 14 vuotta Tanskassa tai 16 vuotta Argentiinassa. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on kuitenkin pitkä historia nykyisestä ikärajasta ja sillä meidän pitää jatkaa. Yksi perusteluista on, että yhteiskuntajärjestelmään perustuva moraaliajattelu tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana.
Pitää huomioida myös se, että kun alle 15-vuotias tekee rikoksen, niin siitä kyllä syntyy seurauksia, ja ne ovat lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä (rikoksentekijästä tehdään aina lastensuojeluilmoitus). Samalla voi todeta, että vahingonkorvausvelvollisuudelle ei ole säädetty alaikärajaa Suomessa.
Juridisesti alle 15-vuotiaiden katsotaan toimineen "ymmärrystä vailla", mutta tietenkin myös lapset ja nuoret kantavat vastuuta omasta käyttäytymisestä ja toimista. Lapsen tekemä rikos on kuitenkin useimmiten osoitus kypsymättömyydestä ja sen taustasyinä ovat usein puutteet hoivassa, kasvatuksessa, huolenpidossa tai valvonnassa. Taustasyy voi myös olla köyhyys, syrjäytyminen, segregaatio tai epäonnistunut kotouttaminen. Kun alle 15-vuotias tekee rikoksen, niin aikuiset ja yhteiskunta ovat jollain tavalla epäonnistuneet. Vanhempien ja muiden aikuisten vastuu on kieltämättä monitahoinen kysymys.
Lapsi on lapsi, eikä lapsen paikka ole vankilassa eikä lapsen rooli ole sakonmaksajan rooli. Rikosoikeudellinen vastuu kovin nuorena johtaa yleensä laitostumiskierteeseen. Pystymme parempaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin. Sen takia sanon ei rikosoikeudellisen vastuualaikärajan alentamiselle.
Johan Kvarnström
Lisää aiheesta:
Tilastokeskus: Nuorten rikollisuus on laskussa – mutta pieni joukko nuorista tekee yhä enemmän ja vakavampia rikoksia.
Tilastokeskus: Nuoria tuomitaan rangaistukseen yhä vähemmän.
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/nuoria-tuomitaan-rangaistukseen-yha-vahemman/
Straffrättsligt ansvar - en översyn av straffbarhetsåldern (Examensarbete, Juridiska institutionen, Stockholms universitet).
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1184427/FULLTEXT01.pdf
MTV Uutiset: Rikosvastuuikärajaa ei haluta alentaa. Mannerheimin Lastensuojeliitto vastustaa lasten saattamista rikosoikeudelliseen vastuuseen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rikosvastuuikarajaa-ei-haluta-alentaa/1819266#gs.1xo4f8