Vuoden tärkein raportti
Kvarnströmin kanta. Elokuu 2021. Kolumni Etelä-Uusimaa-lehdessä.
Elokuu 2021. Uusi valtuustokausi on lähtenyt käyntiin (onnittelut ja onnea matkaan kaikille valituille!) ja koulut ovat alkaneet (onneksi lähiopetuksessa). Kuntapolitiikassa tarvitaan yhteishenkeä ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kouluissa on kaikkien vastuulla, ettei kukaan jää yksin ja että me sekä yksilönä että yhteiskuntana teemme kaikkemme kiusaamisen estämiseksi. Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään ja arvostukseen.
Koulujen alku tuo tietenkin lapset myös liikenteeseen, mikä meidän kaikkien autoilijoiden ja muiden tielläliikkujien pitää ottaa huomioon. Liikenneturvan koulumatkakyselyn mukaan lapsilla on selvä viesti aikuisille: antakaa tietä suojatiellä ja lakatkaa käyttämästä kännykkää. On ilahduttavaa, että lasten liikenneturvallisuus on kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan muun muassa koulujen ja päiväkotien liikennekasvatuksen ansiosta.
Liikenneturvallisuus kehittyy jatkuvasti monilla alueilla. Asenne ja osaaminen on yksi asia, tieverkko toinen. Läntisellä Uudellamaalla ilahduttaa, että Karjaan Lepin uuden liittymän työt ovat alkaneet, Kodintavaratalon uusi liittymä Horsbäckissa on avattu, kantatie 51:n valaistusta jatketaan merkittävästi, ja että Hanko-Hyvinkää-rata sähköistetään, mikä siirtää osan tiekuljetuksista rautateille.
Liikenteen kehitys on tärkeää myös ilmaston näkökulmasta. Keskustelu tästä on usein yllättävän vihamielistä, erityisesti somessa. Hyvä puoli on toki se, että keskustelua ylipäätään käydään, ja laajasti. Monissa muissa tärkeissä asioissa vallitsee hiljaisuus. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut aiheesta ja oma mottoni on: liikenteestä puhtaampaa, ei kalliimpaa.
Meidän pitää suhtautua vakavasti sekä monien suomalaisten arkielämän vaikeuksiin selviytyä auto- ja asumiskustannuksista että päästöongelmiin ja ihmiskunnan kohtalonkysymykseen. Jos vihreä siirtymä ei tapahdu reilusti, siitä ei tule kestävää eikä se etene tavalla, jonka ihmiset voisivat hyväksyä.
Siirtymän tarve on kiistaton tosiasia maailmanlaajuisesti. IPCC:n tuore raportti ei ole vain tämän kuukauden, vaan tämän vuoden tärkein dokumentti. Tiedeyhteisön viesti on selkeä: tilanne on vielä pahempi kuin odotettiin, ihminen on muuttanut ja muuttaa ilmastoa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat tulevaisuudessa kaikkialla maailmassa. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkija Annalea Lohila sanoo (hs.fi 9.8), että “raportin mukaan ilmasto lämpenee lähelle kolmea astetta jopa sellaisissa malleissa, joissa päästövähennyksiä on jo alettu tekemään. Meillä on siis toimien kanssa erittäin kova kiire.”
Ei ole salaisuus, että ilmastokysymys voi olla haaste syksyn budjettiriihessä. Vaikka hallituspuolueet sitoutuivat hallitusohjelman tavoitteisiin niin puolueilla on erilaisia näkemyksiä konkreettisista toimenpiteistä. Mielestäni on kuitenkin tervetullutta, että ilmastonäkökulma luultavasti on vahvasti läsnä raportin ansiosta, vaikka muistutankin, että kaikki toimet eivät suoraan liittyy ensi vuoden talousarvioon.
EU:n ilmastopaketti Fit for 55 vaikuttaa isosti, kun se esimerkiksi mahdollisesti laajentaa päästökauppaa. Samalla monet tärkeät lakiuudistukset etenevät pikkuhiljaa: ilmastolain uudistus, luonnonsuojelulain uudistus, kaivoslain uudistus, maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Meitä odottaa siis paljon töitä eduskunnan ympäristövaliokunnassa!
Kun haetaan ilmastotoimenpiteitä, pitää edetä pitkäjänteisesti faktapohjan tuella, kuten eri sektoreiden uusissa tiekartoissa. Emme tarvitse symbolipolitiikkaa. Jotkut kollegat ovat esim. maalanneet kuvan ns. “tunnin junasta” (Turun ja Helsingin välillä Lohjan kautta) isona ilmastotoimena, vaikka näyttöjä tästä ei ole olemassa. Ilmaston kannalta voimme käyttää hankkeen vaatimat miljardit eurot paljon tehokkaammin.
Fiksut ilmastotoimet eivät asetu, kuten jotkut yhä uskovat, vastakkain työpaikkojen tai ylipäätänsä elinkeinojen kanssa. Päinvastoin. SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm kirjoittaa blogissaan osuvasti: “Ilmastotoimet eivät estä sinua ja perhettäsi elämästä omannäköistänne ja laadukasta elämää, ilmastonmuutos estää. Ilmastotoimet eivät tuhoa suomalaista maa- ja metsätaloutta, teollisuutta tai kilpailukykyä, ilmastonmuutos tuhoaa. Ilmastotoimet eivät tule kalliiksi, ilmastonmuutos tulee.”
Meidän on tehtävä päätöksiä, jotka ovat linjassa 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa. Se on vastuullisinta. Ja näiden päätösten pitää olla reiluja kaikille, tavalla tai toisella (isotkin korvaukset voivat olla tarpeen). Se on haasteellista, mutta ei mitenkään mahdotonta. Luotan Marinin hallituksen toimintakykyyn tässäkin asiassa.
Hyvää loppukesää teille kaikille!
Johan Kvarnström
kansanedustaja (SDP), Raasepori
Ympäristövaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.