Suomi haluaa parantaa Hangon sataman EU-asemaa

Kuva 29.5.2021: Vierailu Hangon satamassa työministeri Tuula Haataisen kanssa. Kuvassa myös Bernt Förström, Anders Ahlvik ja Aila Pääkkö.

Mahdollisuus saada liikenneinvestointeihin EU-rahoitusta riippuu pitkälti investointihankkeisiin sisältyvien reittien ja kohteiden prioriteettiasemasta. Ensimmäisellä sijalla tärkeysjärjestyksessä on Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T), joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Tärkeimmät yhteydet ja liikenteen solmukohdat kuuluvat strategisesti merkittävään ydinverkkoon, mikä näkyy sen saamissa taloudellisissa panostuksissa. TEN-T-verkon tavoitteena on luoda EU-alueelle turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä, jossa ihmiset ja tavarat voivat liikkua sujuvasti. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Suomessa TEN-T:hen liittyvistä asioista ja edustaa Suomea EU:ssa. Tänä vuonna jatketaan tärkeitä neuvotteluja ydinverkon laajentamisesta, ja Hanko nostetaan niissä esille tavalla, joka on varmasti tervetullut koko Länsi-Uudellamaalla.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (SDP) johdolla pyritään nostamaan Hangon ja Kokkolan satamien prioriteettiasemaa siten, että ne siirtyisivät kattavasta verkosta ydinverkkoon, mihin satamat ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa. Hangon sataman rooli vahvistuu käytännössä myös Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisen myötä tulevina vuosina ja seuraava suuri askel olisi sen aseman nostaminen. Tämä loisi monia täysin uusia mahdollisuuksia.

EU-komission ja Suomen väliset neuvottelut käynnistyivät kevään aikana ja jatkuvat nyt syyskuussa. Lopputulos on tietenkin epävarma muun muassa siksi, että ydinverkolle ei ole määritelty kriteereitä, kyseessä on lähinnä kohteen arviointimenettely. Ohjaavan asetuksen mukaan ydinverkon tulee koostua niistä osista, jotka ovat strategisesti tärkeitä liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lisäksi huomioidaan muun muassa turvallisuus ja vähäpäästöisyys. Sinänsä Hangon sataman sijainti ja sen potentiaali antavat Suomelle hyvät perustelut. Mahdollisuuksia saada sataman asema korotettua voi ehkä pitää pieninä, mutta kuten sanotaan, ei voi päästä perille, jos ei edes lähde liikkeelle. Tämä on aidosti yrityksen arvoista.

Tällä hetkellä Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamat kuuluvat ydinverkkoon. Koko Suomi hyötyisi siitä, että näiden joukkoon saataisiin muitakin satamia. Tämä ei kuitenkaan käy kädenkäänteessä, esimerkiksi Suomen aiempaa ehdotusta Oulun sataman sisällyttämisestä ydinverkkoon ei ole vielä hyväksytty. Työ on kuitenkin joskus aloitettava, kukaan muu ei tätä puolestamme.

Prosessi on käynnissä. Tämän kuun aikana neuvotellaan ja marraskuussa komissio antaa ehdotuksensa. Sitten ehdotus käsitellään Euroopan parlamentissa ja Euroopan neuvostossa ja Suomen eduskunnalle annetaan asiasta U-kirjelmä, jossa tarkennetaan vielä Suomen kantaa.

Pohjoismaisesta ja arktisesta näkökulmasta keskeisin laajennuspäätös on jo tehty. Kyse on niin sanotun Suomen käytävän ja Luulajan ja Etelä-Ruotsin käytävän yhdistämisestä Norjan Narvikiin. Tältä kannalta katsottuna on selvää, että Suomi tarvitsee ydinverkkosataman, joka sijaitsee nykyistä pohjoisempana. Samalla olisi luontevaa saada ydinverkon prioriteettiasema myös kaikkein eteläisimmälle satamallemme, sen puolesta meidän on syytä työskennellä.

Johan Kvarnström (SDP)