Luonnonsuojelulaki, lähetekeskustelu. Naturvårdslagen, remissdebatt.

Lähetekeskustelu uudesta luonnonsuojelulaista 18.5.2022.

Remissdebatt om förnyelsen av naturvårdslagen 18.5.2022.

 

Ärade talman, arvoisa puhemies,

 

Ilmastokriisin lisäksi meillä on myös - luontokadon ja lajikadon takia - luontokriisi. Se näkyy konkreettisesti hyönteiskuolemina, lintulajiston köyhtymisenä ja järvien happamoitumisena.

 

Kysymys on sekä paikallinen että maailmanlaajuinen. Luonnon monimuotoisuus on edellytys kaikelle elämälle maapallolla. Toimivat ekosysteemit suojelevat katastrofeilta, tekevät meristä terveitä sekä tukevat kasvien pölytystä ja ilmaston vakautta.

 

Vaikka Suomi onkin tehnyt monia asioita oikein, emme mekään ole kuitenkaan onnistuneet kokonaan pysäyttämään kielteistä kehitystä. Edelleen joka yhdeksäs maamme lajeista ja lähes puolet maamme luontotyypeistä on uhanalaisia.

 

Olen iloinen siitä, että Marinin hallitus on hallituskaudellaan nostanut luonnonsuojelun rahoituksen ennätyskorkealle tasolle, tehnyt kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asettanut kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

 

Arvoisa puhemies,

Tehokkaalla ja ymmärrettävällä lainsäädännöllä voimme nykyistä paremmin suojella uhanalaisia ja arvokkaita lajeja, luontotyyppejä ja elinympäristöjä. Luonnonsuojelulain uudistaminen on linjassa tämän kanssa, ja sillä pyritään pysäyttämään Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.

 

Uudessa luonnonsuojelulaissa otetaan myös ilmastonmuutos ja sen vaatimukset entistä paremmin huomioon.

 Ekologisen kompensaation kehittäminen on yksi monista tähän uudistukseen sisältyvistä konkreettisista toimenpiteistä.

 

Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta jossain aiheutuneet vahingot luonnon monimuotoisuudelle voidaan vapaaehtoisesti kompensoida lisäämällä luonnonmuotoisuutta jossain muualla.

 

Järjestelmä olisi ja sen tulee olla valtion sääntelemä niin sanotun viherpesun estämiseksi. Vain tosiasiallinen luonnon monimuotoisuuden parantaminen lasketaan.

 

Lainmuutos antaa meille myös useita keinoja vieraslajien torjuntaan. Esimerkiksi suojeltujen alueiden vesilintukantoja uhkaavien minkkien ja supikoirien hävittäminen helpottuu, mikä on tervetullut muutos.

 

 

 

Arvoisa puhemies,

 

Kaivostoiminta on tärkeää maamme taloudelle. Mutta malminetsinnällä ja kaivostoiminnalla voi olla huomattavia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

 

Siksi on hyvä, että Metsähallituksen toimivalta myöntää lupia malminetsintään kansallispuistossa ja luonnonpuistoissa poistetaan.

 

Ärade talman, 

 

Gruvdrift är viktig för vårt lands ekonomi. Men malmletning och gruvdrift kan ha betydande konsekvenser för den biologiska mångfalden. Därför är det bra att Forststyrelsens behörighet att bevilja tillstånd till malmletning i nationalparker och naturreservat slopas, enligt propositionen för de nationalparker som grundats efter att nuvarande naturvårdslagen trädde i kraft 1997 och för andra nationalparker enligt kommande förslag.

 

Vi ska värna om våra fantastiska nationalparker och naturreservat. Nationalparken i Salla är en av de allra senaste och blev vårt lands 41:a nationalpark år 2021.

 

Precis som det är viktigt med en rättvis grön omställning är det viktigt att ingen grupp drabbas oskäligt vid olika naturskyddsprogram och -åtgärder. Rättvis ersättning till markägare är viktigt.

 

Det är vidare av största vikt att tillgodose samernas rättigheter genom att i större utsträckning än för närvarande beakta samernas urfolksrättigheter vid verkställigheten av naturvårdslagen.

 

Arvoisa puhemies,

 

Suomalaisten kulutuksesta johtuva luontokato ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä muistuttaa meitä kiertotalouteen ja kestävään kuluttamiseen panostamisen tärkeydestä, mutta myös siitä, että asiaa on edistettävä myös kansainvälisillä areenoilla.

 

Tänä syksynä Kiinan Kunmingissa järjestettävään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomen tulee edistää sitä, että kokouksessa asetettaisiin kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet vuodelle 2030. Toivon, että tavoite suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista toteutuu.

 

Arvoisa puhemies,

 

Luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävän työn hitaus masentaa helposti. Onneksi kuitenkin myös jotkut asiat kehittyvät oikeaan suuntaan. Suomalaisten luontotietämys on parantunut huomattavasti vuosien varrella. Se antaa toivoa. Koska silloin kun ihminen tuntee jonkin ilmiön ja tietää sen merkityksen, hän myös vaalii sitä.

 

Siksi on hyvä, että uudistetulla luonnonsuojelulailla myös edistetään kansalaisten osallistumista heidän omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon ja luonnonsuojelun suunnitteluun.

 

Ärade talman,

 

Naturen är oersättlig - en förutsättning för vårt välbefinnande, vår hälsa och vår ekonomi. Men naturen saknar en röst. Vi måste vara rösten för naturen, som den del av den vi är. Det är upp till oss att värna om den. Också för vår egen skull.

 

Kiitos

Tack

Johan Kvarnström