Ratkaisuja hintakriisiin
Johan Kvarnström (SDP). Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kvarnströmin kanta
Etelä-Uusimaa 23.6.2022
Ratkaisuja hintakriisiin
Julma sota jatkuu Ukrainassa ja verrattuna ukrainalaisten kärsimyksiin meillä on Suomessa kaikki hyvin. Ei pidä kuitenkaan asettaa erilaisia ongelmia vastakkain. Ei pidä vähätellä esimerkiksi monien suomalaisten kamppailua, jonka energian ja ruoan hintojen nousu ovat aiheuttaneet. Emmekä saa aliarvioida riskiä ostovoiman heikkenemisestä.
Kaikki ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, että kriisiaikoina tulee vaikeuksia, tässä tapauksessa koko Euroopalle. Sota ei ole ainoa tekijä hintojen nousussa, mutta se on yksi tärkeimmistä. Nyt on korkea aika löytää kokonaisvaltainen ratkaisu hintakriisiin.
Kärsivällisyys on monilla ihan ymmärrettävästi koetuksella, kun pumpuhinta on yli 2,5 euroa/litra, sähkön hinta reilusti yli 10 c/kWh, ja lisäksi ruoka niin kallista, että inflaatio on noin 7 prosenttia Suomessa. Verrattuna muihin EU-maihin inflaatio ei ole kova, mutta silti se on paha ongelma monille, erityisesti pienituloisille ja monille yrityksille.
Tällaisessa kriisihallintatilanteessa pitää todeta, että kaikki ratkaisut ovat kalliita ja melkein kaikki ovat ongelmallisia jollakin tavalla. Kalliiksi käy myös se, jos ei ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin ja kärsimys lisääntyy, tasa-arvo heikkenee ja vakauden ja luottamuksen pohja heikkenee. Eli vaativasta tilanteesta on kieltämättä kyse.
Marinin hallitus on tehnyt tärkeitä päätöksiä, jotka näkyvät konkreettisesti kesän ja syksyn aikana:
-Matkakuluvähennystä korotetaan verotuksessa niin, että verovelvolliset voivat hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin korotuksen perusteella heinäkuusta alkaen.
-Tukipaketti kuljetusalalle.
-Jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen.
- Ylimääräinen korotus esim. takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen elokuusta alkaen.
Nämä ovat kaikki tärkeitä, mutta peräänkuulutin jo vappupuheessani lisätoimia.
Liikennesektorilla on tärkeää, että parannamme mahdollisuutta siirtyä biokaasuun. Konversiotuki on hyvä, ja se on laajennettu raskaaseen liikenteeseen tällä kaudella. Biokaasua ei ole kuitenkaan mahdollista valita, mikäli tankkauspistettä ei ole lähialueella. Biokaasun tankkauspisteitä löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Espoosta ja Lohjalta, mutta ne sijaitsevat monille länsi-uusimaalaisille liian kaukana.
Ennusteiden mukaan nykytoimet tuovat Suomeen noin sata uutta tankkauspistettä vuoteen 2025 mennessä. Kaksi näistä pitäisi minun mielestäni ehdottomasti olla Raaseporissa ja Hangossa. Tämän lisäksi Marinin hallitus on laajentamassa etanolikonversioiden mahdollisuutta monenikäisiin autoihin, mikä on ollut, ministeri Harakan (SDP) sanoin “kauan hiertänyt epäkohta lainsäädännössä”.
Samalla kun haemme ratkaisuja hintakriisiin meidän on pakko tehdä taloudellisesti vastuullista politiikkaa. Talouden hoito kansallisella tasolla, puhumattakaan kansainvälisellä tasolla, on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Idea, joka kuulostaa järkevältä ja helpolta kahvipöydän äärellä, ei ole aina toteutuskelpoinen tai johda toivottuihin tuloksiin. On olennainen riski, että inflaatio-ongelmaan ehdotetut veroratkaisut vain kiihdyttävät sitä entisestään. Pitää ottaa huomioon monien ekonomistien varoitus siitä, että tuloverotuksen alentamisella voisi olla jopa haitallisia seurauksia (yle.fi 18.6.2022).
Pitäisikö hallituksen alentaa bensaveroa? Ja ruoan arvonlisäveroa? Ja/tai tuloveroa? Mahdollisesti, mutta jäitä hattuun. Käsitykseni mukaan tällä hetkellä on helppo huutaa erilaisten veroalennusten perään. Kaikkein eniten tarvitsemme kestävää kokonaisratkaisua.
Esimerkki: Ruoan alv on regressiivinen vero, joka voi olla ja jonka pitää olla alhainen, koska pienituloiset maksavat sitä enemmän suhteessa tuloihinsa. Se on tällä hetkellä 14 %, lisäalennus maksaisi noin 130 miljoonaa euroa per prosenttiyksikkö. Tutkimusten mukaan alv-alennukset siirtyvät yleensä hintoihin vain osittain. On siis riski, että alennus maksaisi paljon, mutta ei juuri vaikuttaisi hintoihin. Ja tärkein pointti: tämä on turha alennus, jos emme samalla torjuu tavarakuljetusten kohoavaa hintatasoa, mikä on yksi tärkeä syy ruoan kallistumiseen.
Työkalupakista löytyy siis mm. erilaisia tukia, veromuutoksia, lakimuutoksia, palkankorotuksia (työmarkkina-asia) ja liikenneinfran kehittäminen. En usko kaikille kohdistettuun tuloveroalennukseen, vaan helpotus pitää kohdistaa eniten tarvitseville, eli pieni- ja keskituloisille. Seuraavaksi energiahintakriisin hallinnassa pitää vauhdittaa kohdistetun tukimallin (fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti) valmistelu niin, että se olisi osittain valmis jo syksyllä. Tällöin olisi vähemmän tarvetta kalliisiin ja tehottomiin veroalenuksiin.
Niin kauan kuin meiltä puuttuu toimiva kohdennetun tuen malli, meidän on kuitenkin mielestäni pakko käyttää myös veroalennuksia - harkiten ja huolellisesti, kokonaiskuvaa miettien. Pidän pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kohdennettua tuloveron alennusta tässä tilanteessa ihan mahdollisena, ja bensaveron alentaminenkin pitää ottaa vakavasti mukaan harkintaan poikkeuksellisen tilanteen takia.
Hyvä uutinen on tietenkin, että Suomi pärjää ilman öljyn tuontia Venäjältä. Eivät kaikki muut öljyn vientimaatkaan ole esimerkillisiä demokratioita. Meillä on siis sekä ympäristö- ja ilmastosyyt että turvallisuus- ihmisoikeussyyt luopua fossiilisten polttoaineiden riippuvuudesta. Jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta osaltaan lieventävät kustannusshokkia, jonka Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut. On äärimmäisen tärkeää, että siirtymä kestävään yhteiskuntaan tehdään oikeudenmukaisesti. Tämä oli painopiste puheessani, kun minulla oli viime viikolla kunnia pitää SDP:n ryhmäpuheenvuoro keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta.
Taistelu jatkuu!
Johan Kvarnström
Kansanedustaja, SDP
Raasepori