Djurens välfärd förbättras - Eläinten hyvinvointi parantuu
Pressmeddelande - Tiedote 12.1.2023 (suomeksi alhaalla)
Riksdagsledamot Kvarnström (SDP): Djurens välfärd förbättras - ny lag på sin plats
Idag gav riksdagens miljöutskott sitt utlåtande till en ny djurvälfärdslag. Syftet med lagändringen är inte bara att främja djurens välbefinnande utan också att öka respekten för djur. Riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP) ser lagen som ett viktigt steg i rätt riktning även om mer behövs.
-En viktig ledstjärna i den nya lagen är att man ser att alla djur har ett egenvärde oberoende om människan drar nytta av djuret eller inte. Ett djur är en kännande varelse med fysiska och psykiska behov och förmåga att känna positiva och negativa känslor, säger Kvarnström som sitter i riksdagens miljöutskott.
Den nuvarande lagen antogs för över 25 år sedan. En totalreform av lagen har således länge varit aktuell och det var en viktig målsättning i Sanna Marins regeringsprogram att åstadkomma en uppdatering.
Den nya lagen innebär konkret att däggdjur och fåglar i permanenta djurhållningsplatser ska ha tillgång till vatten hela tiden. Kirurgisk kastrering av grisar förbjuds helt efter en övergångsperiod på 12 år. Nya båsladugårdar får inte längre byggas. Grisningshäckar med fast konstruktion förbjuds. För att motverka valpfabriker och försäljningen av kattungar får inga katter eller hundar under sex månaders ålder, ämnade för försäljning, importeras.
-Inom utskottet ansåg vi också att den nya lagen också måste ställa krav på effektiv smärtlindring vid alla kirurgiska ingrepp, oberoende av djurart. Vi ansåg också att de långa övergångsperioderna i viss mån är problematiska med tanke djurvälfärdslagens målsättningar och uppgifter pekar på att det finns en del att göra. Jord- och skogsbruksutskottet kunde beakta problematiken och ändra på övergångsperioder där det är möjligt, fortsätter Kvarnström.
--
Kansanedustaja Kvarnström (SDP): eläinten hyvinvointi parantuu – uusi laki paikallaa
Eduskunnan ympäristövaliokunta antoi tänään lausuntonsa uudesta eläinten hyvinvointilaista. Lakimuutoksen tarkoituksena on paitsi edistää eläinten hyvinvointia myös lisätä eläinten kunnioitusta. Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) pitää lakia tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan, vaikka lisätoimia tarvitaankin.
- Uuden lain keskeisenä ohjenuorana on nähdä, että kaikilla eläimillä on oma arvonsa riippumatta siitä, hyötyykö ihminen eläimestä vai ei. Eläin on tunteva olento, jolla on fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita sekä kyky tuntea positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia, sanoo ympäristövaliokunnan jäsen Kvarnström.
Nykyinen laki säädettiin yli 25 vuotta sitten. Lain kokonaisuudistus on siten ollut jo pitkään ajankohtainen ja päivittäminen on ollut tärkeä tavoite Marinin hallitusohjelmassa.
Uusi laki merkitsee konkreettisesti sitä, että pysyvissä pitopaikoissa olevat nisäkkäät ja linnut saavat jatkuvasti vettä. Sikojen kirurginen kastrointi kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan jälkeen. Uusien parsinavetoiden rakentaminen ja käyttöönotto kielletään. Kiinteärakenteiset tiineytyshäkit kielletään. Pentutehtailun ja kissanpentujen myynnin estämiseksi myyntimarkkinoille tarkoitettuja alle kuuden kuukauden ikäisiä kissoja ja koiria ei saa tuoda maahan.
- Valiokunnassa katsoimme myös, että uudessa laissa on oltava vaatimuksia tehokkaasta kivunlievityksestä kaikkien kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä eläinlajista riippumatta. Pidimme myös pitkiä siirtymäaikoja jossain määrin ongelmallisina eläinhyvinvointilain tavoitteiden kannalta, ja tiedot osoittavat että vielä on tehtävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta voisi ottaa ongelman huomioon ja muuttaa siirtymäaikoja mahdollisuuksien mukaan, Kvarnström jatkaa.