Uusia toimia sähkökriisiin

Johan Kvarnström. Foto: Christoffer Relander.

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa
Joulukuu 2022

Uusia toimia sähkökriisiin

Joulukuu on ollut enemmän kuin vilkas politiikan saralla, ml. välikysymykset, budjettikäsittely, opposition vaihtoehtobudjetit ja hallituksen tärkeät lakihankkeet.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan kaksi tärkeää lakimuutosta: sähköenergian arvonlisäverokanta alenee 24 prosentista 10 prosenttiin ja maksuhäiriömerkinnän kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun ihminen on suorittanut velan.

Erityisesti korkeat sähkönhinnat puhuttavat tänä jouluna. Ostovoiman parantamiseksi hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka näkyvät osittain nyt, osittain ensi vuoden puolella. Lapsiperheet saavat jouluaattona tuplat lapsilisät. Ja eläkkeiden indeksikorotukset vuodenvaihteessa ovat merkittävät.

Alempi sähkön ALV on voimassa huhtikuun loppuun asti. Muutos alentaa esimerkiksi sähkölämmitteisessä talossa asuvan nelihenkisen perheen sähkölaskua markkinatilanteesta riippuen parista kymmenestä eurosta noin sataan euroon kuussa.

Vuoden alusta astuvat voimaan lisäksi sähkövähennys sekä sähkötuki. Näiden kaikkien tarpeellisten tukien yhteissumma on yli 900 miljoona euroa. Ongelma on, että ne auttavat osittain vain retroaktiivisesti, mutta laskujen eräpäivät eivät odota. Joten lisätoimia tarvitaan nyt kun nyt on ihan selvää, ettei Olkiluoto 3 ole käytössä vielä vuoden alussa, mikä parantaisi tilannetta.

Nousevat kustannukset ovat monille mahdoton yhtälö. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen (SDP) sanoin: On kestämätöntä, että sähkön kaltaisen perushyödykkeen hinta voi hetkessä nousta10–15-kertaiseksi osalla asiakkaista ja hinta irtautuu sähkön todellisista tuotantokustannuksista johdannaismarkkinoiden pienten spekulatiivisten pörssiliikkeiden mukaan määräytyväksi.

SDP otti kantaa hintakattoon jo elokuun lopussa, mutta nyt ehdotus konkretisoidaan.

Ehdotamme, että kotitalouksille on laadittava kuluvalle talvelle määräaikainen sähkön hintakatto, joka on alle 20 s/kWh. Verrattuna normaaliaikojen hintoihin se on niin korkea, että silläkin hinnalla ihmiset käyttäisivät sähköä vastuullisesti.

Pääministeri Sanna Marin esitti maanantaina kolme uutta esitystä sähkötuista: kertakorvauksia sähkölaskuista, jousto laskujen maksuun ja juuri mainittu hintakatto. Hintakatto on tärkein, mutta ehtisi tulla voimaan vasta maalis-huhtikuussa. Siitä syystä tarvitaan kertakorvauksia jo aikaisemmin.

Tämä kaikki tietenkin maksaa.

Onneksi ns. windfall-vero on jo valmistelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne energiayhtiöt, jotka tässä kriisissä tekevät kohtuuttomia voittoja poikkeuksellisten olosuhteiden takia, maksaisivat tietyn veron. Vero ei kuitenkaan saa johtaa esimerkiksi uusiutuvan energian investointien vähenemiseen eikä vero saa kohdentua toimintaan, jossa ei ole syntynyt ansiottomia voittoja.

Miksi hallitus ryhtyy näihin toimiin vasta nyt? Ensinnäkin on valitettavasti niin, että budjettiriihessä päätetyt toimet eivät ole edenneet riittävästi. Miksi näin on, pitää selvittää. Toinen syy on, että EU:n energiaministerit eivät ole päässeet riittävästi eteenpäin yhteisissä toikissa. Ratkaisuja EU-tasolla olisi ollut järkevin tie, mutta kun niitä eivät löydy niin ryhdymme toimiin kansallisella tasolla. Kolmas syy on Olkiluoto 3:n jatkuvat ongelmat.

Tässä tilanteessa on sanomattakin selvää, että näitä uusia toimia tarvitaan. Tiedän, että moni on joutunut muuttamaan sähköhinnan korotuksen takia. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia keinoja.

Politiikassa on tapahtunut myös ympäristöpuolella. Uusi luonnonsuojelulaki hyväksyttiin viime viikolla eduskunnassa. Sen avulla turvaamme Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistämme luontokadon torjuntaa. Asian käsittelyn lopussa oli ennennäkemätöntä draamaa, kun keskusta hyppäsi opposition kelkkaan niin pahasti, että se aiheutti hallituskriisin. Laki on siis osittain vesitetty, mutta kuitenkin iso askel kestävään suuntaan.

Oppositiosta puheen ollen: Nämä puolueet ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa ja niiden väliset erot näkyvät vaihtoehtobudjeteissa kirkkaasti. Kokoomus esittää mm. asumistuen kokonaisuudistusta, joka leikkaisi etuusmenoja 350 miljoonalla eurolla.

Näinä aikoina on huolestuttavaa, että sekä perussuomalaiset että kokoomus haluavat leikata rahoitusta Yleltä, eli Suomen luotetuimmalta medialta. Näen, että Ylen merkitys kasvaa kriisiaikoina, jolloin maailmassa on yhä enemmän disinformaatioita liikkeellä.

Kokoomus haluaa sen sijaan pääomittaa nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla ensi vuonna. Mielestäni rahoja voi, ja pitää, käyttää paljon viisaammin.

Lopuksi voin kertoa, että olen laatinut ja yhdessä useiden puolueiden kansanedustajien kanssa jättänyt lakialoitteen, jolla turvataan asiakkaiden pääsy vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja heidän valitusoikeutensa kuntoutusasioissa.

Vaikutin myös siihen, että tie 104 saa vihdoin rahaa. Fiskarsin ja Anskun väliselle tieosuudelle myönnetään korvamerkittynä ns. eduskunnan ”joululahjarahaa” 500 000 euroa.

Asiat etenevät. Ajat ovat haasteellisia. Monet ihmiset tarvitsevat lisätukea. Eniten tukea tarvitsee Euroopassa kuitenkin edelleen Ukraina. Emme saa unohda sotaa siellä. Ukrainalaisten puolustustaistelu on tärkeää koko Euroopalle. Ukrainan kohtalo on tärkeä myös Valko-Venäjälle. Tapasin maan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan viime viikolla. Siinä on urhea poliitikko, joka taistelee, jotta heilläkin olisi niitä demokraattisia oikeuksia, jotka me välillä otamme itsestäänselvyyksinä täällä Suomessa.

Eli: tapahtumarikas kuukausi - pitkä kolumni. Kiitos, että luit. Toivotan teille kaikille rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta!

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori