Hallitus syventää köyhyysriskiä

Hallitus syventää köyhyysriskiä

Kvarnströmin kanta. Etelä-Uusima. Syyskuu 2023

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi hallituksen toimesta viheliäisellä ehdotuksella. Vammaispalvelulain lykkääminen vain viikkoja ennen kuin lain oli määrä astua voimaan, on epäoikeudenmukaista ja tarkoittaa, että vammaisten henkilöiden ja nepsylasten oikeudet eivät toteudu riittävällä tavalla.

Onhan se kumma, että samat oikeistopuolueet, jotka maaliskuussa, viikkoja ennen eduskuntavaaleja olivat mukana hyväksymässä lakia, ensimmäisenä asianaan vaalien jälkeen ehdottavat saman lain lykkäämistä yli vuodella säästöjen takia.

Oikeiston mantra on talous, talous ja talous. Mutta talous ei vahvistu toimenpiteillä, joilla pienituloiset köyhtyvät entisestään ja rikkaat saavat suurimmat veronalennukset. Silti hallitus kehtaa toistaa, että veronalennukset ovat kohdennettuja pieni- ja keskituloisille. Tosiasiassa he, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa saavat suurimmat veronalennukset myös prosentuaalisesti.

Tämä on arvovalinta, ei välttämättömyys, kuten Orpo väittää.

Hallitus leikkaa asumistukea tarvitsevilta pienipalkkaisilta perheiltä, työttömyysturvasta ja poistaa työttömyysturvan lapsikorotuksen.

Tämäkin on arvovalinta, ei välttämättömyys.

Olen hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työn pitää kannattaa, ja että kannustinloukuista pitää päästä eroon. Kunnianhimoiset työllisyystavoitteet ovat kannatettavia. Tavoite toimeentulotukea tarvitsevien määrän puolittamisesta on myös kannatettava, koska tämä tukimuoto on erittäin byrokraattinen ja siihen liittyy kannustinloukkuja.

Mutta mitä hallitus tekee? Poistaa työttömien 300 euron suojaosan, joka toimii hyvin tavalla, jolla työnhakija saa jalansijaa työpaikoilla. Ja ennen kaikkea: SOSTE:n laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä niin, että “pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä” ja “ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä.”

Talous- ja työelämäkysymyksissä hallituksella on yhteinen, kylmä linja. Tämä kokonaisuus on koko oikeistolle niin tärkeä, että kukaan hallituspuolueiden edustajista ei äänestänyt ministeri Rydmanin tai ministeri Purran epäluottamuksen puolesta rasismikohujen jälkeen. Oli tärkeämpää, että hallitusyhteistyö voisi jatkua. Rkp:lle riittää varmaankin, että on olemassa riittävän hyvä tiedonanto. Tällainen suhtautumistapa on kova takaisku Suomen arvoliberalismille.

En syytä hallitusta ensi vuoden budjettiesityksen alijäämän suuruusluokasta, vaan esityksen sisällöstä. 11,5 miljardia euroa miinuksella oleva budjettiesitys kuitenkin osoittaa miten populistista oikeiston velkakeskustelu oli keväällä.

Hallituksen edustajat nostavat nyt tietenkin esiin kaikkea kivaa, mitä budjettiehdotuksessa löytyy.

Siinä onkin hyviä asioita. On hienoa, että Rantaradan kehityssuunnitelma on mainittu kiireellisesti edistettävien kohteiden joukossa. Ja 50 miljoonaa euroa peruskoulutukseen on tervetullut, mutta ei opetuksen kokonaisuutta katsoen ihan totta. Perusopetuksen määrärahoihin kohdistuu nimittäin huomattavia paineita, kun hallitus leikkaa prosenttiyksikön kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksista ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista. Sen päälle vielä aikuiskoulutuksen lakkauttaminen ja historiallinen iso leikkaus vapaasta sivistystyöstä.

Hallitus puhuu kauniisti myös luonnonsuojelusta ja luontokadon pysäyttämisestä. Kuitenkin rahoitusta luonnonsuojeluun vähennetään merkittävästi, noin 70 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Ja hallituspuolue perussuomalaisten edustajat puhuvat täysistunnossa ilmastolaista “täysin turhana” asiana. Oikeasti tarvitsisimme ilmastolain rinnalle luontolain, mutta sitä ei ole odotettavissa oikeistohallitukselta.

Eikä apua ole riittävästi tulossa syvässä kriisissä olevalle rakennusalallekaan. Onneksi hallitus kuitenkin päätti olla tilapäisesti toteuttamatta niitä hallitusohjelman kirjauksia, jotka olisivat entisestään pahentaneet tilannetta.

Tilanne on vakava, ennusteet synkät. PTT ennustaa, että ensi vuonna työllisyys laskee lähes 50 000 henkilöllä. Näiden ihmisten sosiaaliturvaa hallitus leikkaa. Samalla hallituksen kaavailemat työelämän heikennykset vaarantavat työmarkkinarauhaa huonolla hetkellä.

Me sosialidemokraatit tulemme loppusyksyllä esittämään meidän vaihtoehtomme ja meidän vaihtoehtobudjettimme uuden puheenjohtajan Antti Lindtmanin ja uuden ryhmänjohtajan Tytti Tuppuraisen johdolla. Oikeudenmukaisempi kestävä tie eteenpäin on mahdollinen.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori