Kvarnströmin kanta: Sote ja tiet kuntoon

Johan Kvarnström. Kuva: Christoffer Relander

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Helmikuu 2023

Sote ja tiet kuntoon

Helmikuussa on puhuttu paljon velasta, mutta aika yksipuolisesti. Valtion rahavelka on vakava asia. Sen lisäksi pitää puhua myös osaamisvelasta, hoitovelasta, ilmasto- ja ympäristövelasta ja tiestön korjausvelasta. Jos emme huolehdi niistä, niin rahavelkakin pahenee ajan myötä, mikä on kestämätön suunta. Hyvä puoli on, että satsauksia näiden korjaamiseen on tehty tällä poikkeuksellisella kaudella.

En toista ajatuksiani kestävästä taloudesta, joita esitin tammikuun kolumnissa, mutta siteeraan SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhetta välikysymyskeskustelussa valtion velkaantumisesta:

“Eurooppalaisittain verraten Suomen velka on kohtuullinen. Se on noin 20 prosenttiyksikköä euromaiden keskiarvoa alhaisempi. Lähimmät verrokkimme Ruotsi ja Tanska ovat meitä hieman parempia, mutta toisaalta heillä yksityiset kotitaloudet ovat huomattavasti velkaantuneempia. Meidän työllisyysasteemme kokoaikatyöllä mitattuna on korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja veroasteemme puolestaan alhaisempi.”

Entä ne muut velat, kuten tiestön korjausvelka? Liikenne- ja viestintäministeriön, Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston kokoamat uudet tilastot vahvistavat, että perusväylänpidon rahoitus, joukkoliikenteen tuki sekä kävelyn ja pyöräilyn tuet nousivat Marinin hallituskaudella. Tämä on ollut tarpeellista ja pitkäjänteistä politiikkaa.

Esimerkiksi perusväylänpitoon on tehty 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus, ja kustannustason nousun takia on myönnetty lisärahoitusta tämän päälle. Nykyhintojen valossa pitää myöntää, että on erittäin haastavaa saada tieverkon korjausvelka hoidettua. Hyväkuntoinen perusinfra on kuitenkin edellytys kasvulle, huoltovarmuudelle ja myös tärkeä ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpide.

Tässä taloustilanteessa on tärkeää asettaa etusijalle nykyinen tie- ja rataverkko. Ei ole aina järkevää rakentaa uutta, jos ei pysty ylläpitämään vanhaakaan. Uusista investoinneista meidän pitää priorisoida kannattavimmat. Esimerkiksi valtatie 25:n hankkeilla on hyötykustannussuhde selvästi yli 1,0.

Tilanne on haastava myös sosiaali- ja terveysalalla. Syyt ovat moninaiset, ja vaikuttavin niistä on kuntien alibudjetointi, joka on kestänyt monta, monta vuotta. Tämä tosiasia puoltaa sote-uudistusta. Syksyllä taistelimme läntisellä Uudellamaalla - puoluerajojen yli - Lohjan päivystyksen ja synnytysosaston puolesta. Sen jälkeen on tullut hyviä muutoksia rahoitukseen.

Muutos siirtymätasaukseen, joka astuu voimaan asteittain tulevina vuosina, tarkoittaa käytännössä lisää rahaa sote-alalle. Yliopistosairaaloiden rahoitus on tärkeä asia esimerkiksi Husin alueelle. Ja hoitovelan hoitamiseen on lisätalousarvioesityksessä osoitettu 350 miljoona euroa, plus 150 miljoona euroa kertaerän aikaistamiseen (mikä parantaa ennustettavuutta).

Sanna Marinin hallitus on paitsi tehnyt keskellä koronaa rakenneuudistuksen, aloittanut myös sisältöuudistuksen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tärkeä esimerkki. Sen tavoite on mm. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen, ja - mikä tärkeintä! - toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Sote-uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin paljon hyvinvointialueista kiinni. Läntisellä Uudellamaalla oikeiston linja on mielestäni huolestuttava.

Sotepalvelujen kohtalosta päätetään kuitenkin myös kevään eduskuntavaaleissa. Me sosialidemokraatit emme ole valmiita leikkaamaan terveys- ja vanhuspalveluista, jotta hyvätuloisille voidaan tehdä veronkevennyksiä.

Seuraavaksi on panostettava hoidon jatkuvuuteen esimerkiksi omalääkäri-toimintamallia kehittämällä ja hyödyntämällä.

Lopuksi, tällä hetkellä näyttää siltä, että automaattinen sähköhyvitys tulee huhtikuussa. Toivon, ja yritän vaikuttaa siihen, että vielä olisi mahdollista saada nämä rahat kuluttajille jo maaliskuussa. Moni tarvitsee nyt enemmän tukea, ja toivoa ylipäänsä. Yritimme luoda tulevaisuudenuskoa Ystäväjuhla-tapahtumassa Maarit Feldt-Rannan hengessä ja kunniaksi viime lauantaina. Ilta oli mielestäni koskettava ja hyvä muistutus Maaritin elämänviisaudesta:

“Pidä huolta läheisistäsi ja nauti jokaisesta päivästä, minkä elämä eteen tuo. Muista rakentaa onnea ja oikeudenmukaisuutta myös yhteiskunnassa. Elämälle kiitos.”

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori