“Tunnin juna” ja leikkauspolitiikka

“Tunnin juna” ja leikkauspolitiikka

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Kesäkuu 2023

Orpon oikeistokonservatiivisen hallituksen ohjelma on laaja ja yksityiskohtainen. Tämän takia keskustelukin on aika hajanaista. Politiikan uuden suunnan ydin on käsittääkseni kuitenkin tällainen:

Talouden tasapainottamisen nimissä säästetään yhdessä kaudessa yhteensä noin 2,5 miljardia euroa sotesta ja sosiaaliturvasta, työntekijöiden oikeuksia heikennetään, ns. Turun “tunnin juna” toteutetaan ja maahanmuuttoa kiristetään tiukasti aikana, jolloin tarvitsemme lisää työvoimaa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta on vaikea saada kokonaiskuvaa vielä tässä vaiheessa, mutta kovin kunnianhimoiselta se ei ensisilmäyksellä vaikuta. 

“Vahva ja välittävä Suomi” on uuden hallitusohjelman nimi.

“Jos talous on kunnossa, voimme välittää”, kuului Orpon selitys nimellä viime viikon perjantain tiedotustilaisuudessa. Tulevina vuosina välittäminen tarkoittaa säästöjä sote-sektorilta ja haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisiltä. Jopa uutta vammaispalvelulakia lykätään ja muutetaan säästöjen takia. Suurituloiset eivät joudu juuri osallistumaan säästötalkoisiin, päinvastoin he, joilla on jo paljon voivat hyötyä esimerkiksi osakesäästötilien talletuskaton nostosta ja verohelpotuksista.

Sairaana töihin

Työntekijöille ohjelma lupaa huonoja uutisia: irtisanomissuojaa heikennetään, lakko-oikeutta rajataan, työttömäksi jäävän karenssi pitenee ja ensimmäiseltä sairauspoissaolopävältä ei tarvitse enää maksaa palkkaa (sairaana töihin - eikö mitään ole opittu pandemiasta?).

Tämän lisäksi enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta. Kantani on tietenkin, että emme tarvitse lisää epätyypillisiä työsuhteita ja epävarmoja työpaikkoja, emme tarvitse huonompia työsopimuksia kuin työehtosopimuksissa määritellään. SDP:n Antti Lindtman totesi osuvasti, että “työntekijöiden oikeuksien heikentäminen on hallitukselta selkeästi periaatteellinen valinta, sillä valtion velkaa ei näillä valinnoilla pienennetä”.

Tunnin juna on tuhlaamista

Suomessa on tosiaan keskusteltu paljon velasta viime aikoina. Orpon hallituksen investointiohjelma rahoitetaan velan sijaan valtion omaisuutta myymällä. Kun taloutta sopeutetaan, on vähän erikoista satsata isoja summia omaisuuden myynnistä niin kannattamattomaan investointiin kuin “tunnin juna”. Orpon hallitus aikoo laittaa ensimmäisen tuhat miljoonaa euroa tähän hankkeeseen, ja aloittaa Espoon ja Lohjan välisen radan rakentamisen. Tämä on rakennushankeen ratkaisevin päätös, point of no return, ja aivan eri asia kun viime kauden selvitystyöt, joiden perusteella piti tehdä toteuttamispäätös vakaalla tietopohjalla.

Olisi luullut, että valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön selvitys olisi vakuuttanut kaikki siitä, että tässä hankkeessa ei ole mitään järkeä. Jokaisesta puolesta löytyy sekä puolustajia, että vastustajia, mutta käsitykseni mukaan neutraalisti asiaan suhtautuvien vaikuttajien kanta on siirtynyt yhä kriittisempään suuntaan ainakin SDP:ssä ja keskustassa.

“Tunnin juna”-hankkeessa ei ole kyse ilmastoteosta, vaikka se on mainittu tärkeänä sellaisena vihreiden kotisivuilla. Ministeriöiden mukaan hankkeen ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on 140 vuotta!

Kolutuksestakin leikataan

Oikeisto on jatkuvasti syytellyt Marinin hallitusta tuhlaamisesta, vaikka se oli samaa mieltä koronatuista ja Ukrainan tukemisesta. Mutta tunnin juna on mitä suurinta tuhlaamista. Yksi esimerkki Marinin hallituksen “tuhlaamisesta” (oikeiston mielestä) on oppivelvollisuuden laajentaminen, jota oppositio vastusti vahvasti viime kaudella. Onneksi he eivät nyt poista tätä tarpeellista uudistusta, mikä osoittaa, että tietävät olevansa tässä asiassa historian väärällä puolella, kuten olivat myös aikoinaan peruskoulupäätöksessä.

“Koulutus on erityissuojelussa” vakuutti kokoomus ennen vaaleja. Nyt sanotaan toistuvasti, että peruskouluun satsataan 200 miljoonaa euroa, mutta leikkaukset jäävät useimmiten mainitsematta. Satsauksien ja leikkauksien ero on 144 miljoona euroa miinuksella. Tämän lisäksi kuntien saamien valtionosuuksien indeksiä leikataan yhdellä prosenttiyksiköllä. Joten vähemmällä rahalla kuntien pitää järjestää mm. koulutusta.

Risuja ja ruusuja

Vasemmisto ja oikeisto ovat erimielisiä, se kuuluu politiikkaan ja demokratiaan. Läntisen Länsi-Uudenmaan näkökulmasta nostan hattuani kollegalle Henrik Wickströmille (rkp) hänen työstään alueen puolesta hallitusneuvotteluissa.

Ilouutinen Rantaradan 80 miljoonasta eurosta jää toki “tunnin juna”-päätöksen varjoon, mutta on siitä huolimatta erittäin tärkeä ja tervetullut.

Ilouutinen Raaseporin sairaalan mahdollisesta “osaamiskeskuksesta” jää isojen sote-säästöjen varjoon, mutta jokaisesta panostuksesta voi olla apua ja hyötyä, kun Hus ja/tai hyvinvointialue säästää ja tarkistaa palveluverkkoansa.

Kokonaan toinen seikka on pettymykseni siihen, että liberaalinen RKP hyväksyi tällaisen ohjelman, missä mm. puolitetaan kiintiöpakolaisten määrää ja monin tavoin kiristetään maahanmuuttoa perussuomalaisten tavoitteiden mukaisella tavalla. Parisataa koulutettua maahanmuuttajaa järjesti ja osallistui jo mielenilmaukseen Helsingissä. Heidän mielestään maahanmuuttopolitiikan kiristäminen vaikuttaa negatiivisesti Suomen vetovoimaan. “Tarvitseeko Suomi todella ulkomaisia asiantuntijoita?” kysyttiin retorisesti banderollissa. Vastaus on ilmiselvä, ja hallituksen linjaukset ristiriidassa sen kanssa.

Mitä muuta? Soten asiakasmaksut nousevat, asumistuesta leikataan… Huhhuh, voisin täyttää tämän lehden kommenteillani. Mutta tulee uusia kuukausia ja kolumneja. Jää kuitenkin nähtäväksi kauanko tällainen hallituspohja kestää. Se voi olla kiinni mm. EU-asioista, joista ei ole varmaa tietoa tällä hetkellä.

Jokainen hallitusohjelma ansaitsee tietenkin sekä risuja että ruusuja, niin tämäkin.

Vanhoja metsiä suojellaan, hyvä! Ympäristönsuojelun kokonaisrahoitus kuitenkin laskee merkittävästi verrattuna viime kauteen. Jotkut asiat halpenevat arvonlisäverojen muutosten myötä, kuten kuukautissuojat ja lasten vaipat, toiset asiat kallistuvat, kuten lääkkeet ja kulttuuritapahtumat.

Ei voi koskaan tietää, kuinka iso osa hallitusohjelmasta toteutuu. Aina on kirjoituksia, jotka jäävät ainoastaan paperille. Ja kuten nostin esiin jo keväällä: pitää muistaa, että jokaisen hallituksen politiikassa on paljon muutakin kuin itse hallitusohjelma.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja, SDP

Raasepori