Puheenvuoro vammaispalvelulaista - Anförande om lagen om funktionshinderservice

5.9.2023, Johan Kvarnström:

Ärade talman, arvoisa puhemies,

I mars godkände riksdagen enhälligt den nya lagen om funktionshinderservice. Detta efter flera förbättringar under själva riksdagsbehandlingen. Den länge efterlysta och absolut nödvändiga reformen ska träda i kraft den första oktober, alltså om mindre en en månad. Det är oskäligt på gräns till absurt att regeringen nu inleder sitt arbete med att skjuta fram lagens ikraftträdande till 2025.

Anledningen är, enligt regeringsprogrammet, ekonomiska skäl. Men det är fel att sätta en prislapp på de berörda människornas rättigheter. Den här lagen bör få träda i kraft som planerat i höst.

Organisationer för personer med intellektuell funktionsnedsättning och autism motsätter sig att lagen skjuts fram och motsätter sig nedskärningar. De har goda argument för sin sak. De konstaterar i sin kommentar om regeringsprogrammet att tjänsterna i fråga i huvudsak är tryggade som subjektiva rättigheter och därför inom ramen för Finlands grundlag inte kan begränsas av ekonomiska orsaker. Likväl är det vad regeringen nu tänker göra.

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Syysistuntokausi alkaa hallituksen toimesta ongelmallisella ehdotuksella. Vammaispalvelulain lykkääminen nyt, viikkoja ennen kun laki astuisi voimaan, on epäoikeudenmukaista.

Nykyinen hallitus puhuu ihmisoikeuksista ja syrjinnän torjumisesta.  Puheet ja teot eivät kohtaa, kun hallitus ajaa vammaispalvelulain lykkäämistä. Lykkääminen tarkoittaa, että vammaisten henkilöiden oikeudet eivät toteudu riittävällä tavalla.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen mukaan on Suomessa pyritty muuttamaan kansallisia lakeja jo vuosikymmeniä, jotta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus saadaan ratifioitua Suomessa. Ratifiointi saatiin tehtyä kesäkuussa 2016, josta on jo 7 vuotta. Vieläkään vammaisten henkilöiden oikeudet eivät toteudu kansainvälisen sopimuksen mukaan.

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt ovat elokuussa nostaneet esiin, että pääosin subjektiivisina oikeuksina turvattujen vammaispalvelujen järjestämisistä ei Suomen perustuslain puitteissa tule säästösyistä rajoittaa.

Järjestöt tuovat lausunnossaan esiin, että vammaispalvelulain voimaantulon siirto lykkäisi perheiden akuutisti kaipaamaa tukea. Ja että, sitaatti: “palvelujen puuttuminen vaikeuttaa työelämään ja koulutukseen pääsyä perheissä, joissa perheenjäsenen huolenpitoon ei ole saatu tarpeellisia vammaispalveluja, vaan läheinen on joutunut jäämään pois työelämästä usein jopa vuosien ajaksi”. Sitaatti loppu.

Ja onhan se selvä, että tämä lykkääminen tehdään, jotta lakia voidaan muuttaa niin, että kustannukset eivät nouse niin paljon kun keväällä yksimielisesti hyväksytyn lain mukaan nousisivat.

Arvoisa puhemies,

Tässä on tärkeä huomata, että hyväksyttyyn vammaispalvelulakiin tehtiin tärkeitä parannuksia eduskuntakäsittelyssä viime kaudella. Ne muutokset, joka tehtiin olivat valiokuntien mukaan välttämättömiä. Se tosiasia ei ole muuttunut kesän aikana.

Jokainen tässä salissa haluaa tasapainottaa taloutta, mutta keinoista olemme erimielisiä. Tämä laki koskee ihmisryhmää, jonka pitäisi olla säästötoimien ulkopuolella. Sektori on odottanut ja vaatinut uudistusta kauan. Kun kauan odotettu uudistus on juuri astumassa voimaan, niin hallitus aikoo lykätä uudistusta ja sen jälkeen heikentää sitä.

Tämä aiheuttaa paljon epävarmuutta tänä syksynä. Monet toimijat ovat valmistautuneet uudistuksen toteuttamiseen. Monet ovat huolissaan. Ihmiset, joita tämä asia koskee, ansaitsisivat uudistuksen sillä mallilla, joka hyväksyttiin yksimielisesti tässä salissa keväänä. 

Ärade talman,

Berörda människor och familjer har rätt till den service som den godkända lagen skulle ge dem nu i höst, inte i försämrad version först 2025. Organisationerna, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto och Autism Finland påpekar att  nedskärningar i den sociala tryggheten kommer att förvärra situationen för dessa familjer ytterligare.

Människor har väntat länge på den här reformen. De har rätt till den nu i höst. Därför bör vi inte godkänna det här förslaget. Även om ekonomin ska balanseras så kan vi inte tumma på dessa människors rättigheter, inte ta ifrån människor som är i en särskilt utsatt ställning.

Den enighet som fanns i frågan i våras måste istället återskapas över partigränserna, över gränsen mellan opposition och regering. Vi kan bättre tillsammans.

Och avslutningsvis vill jag påpeka att ordvalen på svenska och finska skiljer sig markant på så sätt att svenskans funktionshindrad, eller person med funktionsvariation är betydligt mer moderna än de ord som används på finska i lagstiftningen. Den här biten borde utvecklas vid tillfälle.