Jäiden lähtö olisi jo tarpeen

Jäiden lähtö olisi jo tarpeen

 Kvarnströmin kanta

Helmikuu 2024

Etelä-Uusimaa

Helmikuu alkoi osaltani Helsingin Senaatintorilla, missä järjestettiin iso Stop nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäpolitiikkaa vastaan. Noin 13 000 ihmistä osoitti mieltään heikennyksistä, jotka hallituksen mukaan ovat välttämättömiä uudistuksia tai sopeutustoimia. Mielenosoittajien vaatimus oli selkeä: nyt pitää saada aikaan aidot neuvottelut.

Kantani tähän on selvä: olen työntekijöiden puolella. Myös kansan enemmistö antaa tukensa palkansaajille sekä SAK:n tilaaman tutkimuksen, että Ylen selvityksen mukaan.

Kuten meidän sosialidemokraattien sekä vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksessä todetaan:

“Orpon hallitus on lyhyen historiansa aikana irtautunut pitkään toimineesta sopimisen ja yhteistyön kulttuurista. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että juuri vaikeina aikoina vakautta ja yhteistyötä tarvittaisiin talousvaikeuksien voittamiseen.”

Nyt olemme tilanteessa, jossa laajat lakot jatkuvat eikä hallitus aio antaa periksi. Kysymys kuuluukin, miten voisimme päästä eteenpäin rakentavalla tavalla?

Ratkaisuja on olemassa

Ensimmäinen askel eteenpäin voisi olla, että hallitus hyväksyisi toimenpiteisiin mukaan palkansaajia tukevia elementtejä, eli veisi myös oikeutetuiksi koettuja muutoksia eteenpäin. Esimerkiksi ryhmäkanneoikeus, alipalkkauksen kriminalisointi ja henkilöstön parempi edustus ovat ammattiliittojen toivelistoilla. Kokonaisuus olisi paremmin tasapainossa, jos myös työntekijäpuolta tukevia muutoksia olisi pöydällä.

Toinen askel olisi se, että hallitus perääntyisi niistä työelämän lainsäädännön muutoksista, joiden vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat olemattomia.

Kolmas askel olisi marssijärjestyksen arvioiminen uudelleen. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen etenee, vaikka lausuntokierroksella sille tuli täystyrmäys. Tilalle hallitus aikoo luoda uuden ohjelman, joka korvaisi juuri tämän parhaiten toimivan osan nykyjärjestelmästä. Ensiksi pitäisi kuitenkin valmistella uusi järjestelmä, ja vasta sen jälkeen lakkauttaa tärkeä jo olemassa oleva järjestelmä, jos nykyinen aikuiskoulutustuki ylipäätänsä on tarpeen lakkauttaa.

Neljäs askel olisi käynnistää aidot neuvottelut niistä muutoksista, joista hallitus ei aio luopua, jotta niiden sisältöihin olisi tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet.

Jokaisen askeleen tulisi myös saada toinen osapuoli liikkumaan kohti kompromissia. Kun tämä liike jatkuu, yhteiskunnan pysäyttävät ja kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet vähentyvät.

Olisi onnellista, jos yhteiskunnassamme jäiden lähtö tapahtuisi aikaisin tänä vuonna. Tällä hetkellä tilanne ei näytä lupaavalta, vaikka tämä olisi koko Suomen etu. Maan haasteet kasvavat ja ongelmien ratkaisemisen tarvitaan enemmän yhteistyötä ja parlamentaarista pitkäjänteistä työtä.

Hienot presidentinvaalit

Helmikuun isoin tapahtuma Suomen politiikassa oli tietenkin presidentinvaalit. Tasavallan presidentiksi nousi kokoomuksen Alexander Stubb. En ole hänen kanssaan samaa mieltä kaikista asioista, mutta hän on pätevä ja arvoliberaali johtaja. Äänestin Pekka Haavistoa ennen kaikkea sen takia, että hän haluaisi säilyttää Suomen ydinasekiellon, mitä myös itse kannatan.

Oli ilahduttavaa, että vaalit herättivät kiinnostusta, ja, että keskustelukulttuuri säilyi arvokkaana. Keskustelukulttuuri oli kokonaisuudessaan asiallinen ja kunnioittava. Yksi hienoimmista hetkistä oli Stubbin vierailu Haaviston vaalivalvojaisissa ja lämmin puhe Haavistosta. Voitteko kuvitella jotain vastaavaa tapahtuvan myöhemmin tänä vuonna järjestettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen?

Meillä seuraavat tärkeät vaalit ovat EU-vaalit kesäkuussa. Toivon, että EU ehtii vielä ennen vaaleja hyväksyä yritysvastuudirektiivin. Se olisi ihmisoikeuksien, luonnon ja Suomen vientiyritysten etu. Olen pettynyt oikeistohallituksen linjaan, että se on valmis kaatamaan koko direktiivin EU-tasolla. Suomen päätös vaikutti siihen, että EU-maat jo kerran lykkäsivät ratkaisevaa äänestystä asiasta.

Surullinen sairaalapäätös

Läntiselle Uudellemaalle helmikuu on ollut synkkä kuukausi, koska HUS-yhtymän hallitus päätti Raaseporin sairaalaa koskevista heikennyksistä. Ihan käsittämätöntä! Erityisesti, kun ottaa huomioon, että päivystys siirtyy hyvinvointialueen vastuulle ensi vuoden alusta alkaen.

On vielä mahdollista, että hyvinvointialue korjaa tämän virheen. Yritän eduskunnassa vaikuttaa siihen, että lainsäädäntö jatkossakin mahdollistaisi päivystysluvan Raaseporin kaltaisille sairaaloille.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori