Hallitus laiminlyö julkisen terveydenhuollon - Regeringen försummar offentliga vården

Hallitus laiminlyö julkisen terveydenhuollon

Regeringen försummar offentliga vården (på svenska längre ned)

On vähintäänkin hälyttävää, että HUS neuvottelee 50 miljoonan euron säästämisestä ja lähes tuhannen työpaikan vähentämisestä.

Tämän pitäisi saada kaikki varoituskellot soimaan tilanteessa, jossa ihmiset eivät saa ajoissa tarvitsemaansa hoitoa, johon heillä on oikeus. Näin olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, erityisesti silloin, kun Lohjan synnytysosaston sulkemisesta päätettiin. Monet eri puolueiden poliitikot ovat järkyttyneitä, mutta vain osa - hallituspuolueet - itse asiassa hyväksyy hallituksen politiikan, johon sisältyy leikkauksia, huonompia hoitotakuita ja heikompaa panostamista hyvinvointialueisiin.

HUS-erillisratkaisun kriittinen tarkastelu ja keskustelu asiasta on tärkeää.

Kiireellisesti ratkaistavana perusongelmana on kuitenkin se, että hyvinvointialueet saavat tarpeeseensa nähden liian vähän rahaa ja Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueet puolestaan siirtävät HUS:lle liian vähän rahaa.

On selvää, että organisaatiorakenteilla on ajan mittaan suuri merkitys, siksi koko sote-uudistus tehtiin, mutta ongelmana on pohjimmiltaan se, että terveydenhuoltoala on alirahoitettu ja hallitus kieltäytyy myöntämästä hyvinvointialueille lisäaikaa.

SDP on esittänyt ensimmäisenä toimenpiteenä sitä, että hyvinvointialueille annettaisiin 1-2 vuoden lisäaika sopeutusten tekemiseen ja osa tulevien vuosien rahoituksesta aikaistettaisiin. Tämä helpottaisi hyvinvointialueiden mahdollisuuksia rahoittaa HUS:in toimintaa riittävästi.

Riittämätöntä rahoitusta ja leikkauksia oikeistohallitus perustelee heikolla taloustilanteella. On totta, että taloustilanne on heikko, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on. Orpon hallitus priorisoi kustannuksia kuitenkin tavalla, jossa julkinen hoito kärsii.

Hallitus panostaa tänä vuonna 65 miljoonaa euroa yksityiseen hoitoon nostamalla KELA-korvauksilla, minkä Lääkäriliitto on todennut epäviisaaksi tilanteessa, jossa rahat tarvittaisiin julkisessa hoidossa. Koko kauden ajalle tähän tarkoitukseen on varattu useita satoja miljoonia euroja. Tilastojen mukaan arvostelijat ovat oikeassa. Korotetuilla korvauksilla ei ole toivottua tai väitettyä vaikutusta.

On totta, että kasvavat hoidon kustannukset edellyttävät uusia toimia. Samalla on kuitenkin muistettava, että yksi kustannustason syistä on myönteinen: hoitajien ansaittu palkankorotus. Ala tarvitsee lisää luottamusta, parempaa henkilöstön hyvinvointia ja parempaa houkuttelevuutta, jotta sillä olisi riittävästi ihmisiä ja siten edellytykset toimia sujuvasti ja siirtää painopistettä varhaiseen, halvempaan hoitoon. Henkilöstöllä on nyt suuri huoli, eikä siitä ole kenellekään hyötyä.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori

Regeringen prioriterar bort den offentliga vården

Att HUS samarbetsförhandlar för att spara 50 miljoner euro så att närmare tusen arbetstillfällen kan dras in är minst sagt alarmerande.

Att detta sker i ett läge där folk inte får den vård de har rätt till i tid borde få alla varningsklockor ringa. Det borde i och för sig ha skett redan tidigare, inte minst då beslut om att stänga Lojo BB fattades.

Många politiker från många partier är i och för sig upprörda nu, men bara en del - regeringspartierna - godkänner de facto en regeringspolitik med nedskärningar, sämre vårdgaranti och hårdare press på välfärdsområdena.

Det är viktigt med en kritisk granskning av och diskussion om HUS särlösning inom vården.

Grundproblemet som behöver lösas akut är ändå att välfärdsområdena får för lite pengar i förhållande till behovet och Helsingfors och Nylands välfärdsområden ger i sin tur för lite pengar vidare till HUS.

Det är klart att de organisatoriska strukturerna över tid spelar en stor roll, därav hela vårdreformen, men det här problemet handlar i grund och botten om att vårdsektorn är underfinansierad och att regeringen vägrar bevilja välfärdsområdena ens tilläggstid. SDP har som första åtgärd föreslagit att välfärdsområdena får 1–2 års tilläggstid för att göra anpassningar och att man tidigarelägger en del av finansieringen för de kommande åren. Det här skulle underlätta deras möjlighet att finansiera HUS verksamhet tillräckligt.

Den njugga finansieringen och nedskärningarna motiveras av högerregeringen med att det ekonomiska läget är dåligt. Det stämmer, men det finns alternativ. Regeringen Orpo prioriterar dock på ett sätt som den offentliga vården lider av.

I år sätter regeringen 65 miljoner euro på den privata vården genom högre FPA-ersättningar, något som Läkarförbundet påpekat att är oklokt i ett läge där pengarna skulle behövas inom den offentliga vården. Under hela perioden är flera hundra miljoner euro avsatta för ändamålet.

Statistiken ger så här långt kritikerna rätt. Höjd ersättning har inte önskad, eller påstådd, effekt.

Det är sant att vårdens kostnader ökar på ett krävande sätt. Vi måste då komma ihåg att en stor anledning är positiv, nämligen vårdarnas välförtjänta löneförhöjningar.

Branschen behöver mer tillit, bättre välmående hos personalen och bättre attraktionskraft för att ha tillräckligt med folk och därmed ha förutsättningar för att fungera smidigt och förskjuta tyngdpunkten till vård i ett tidigt skede, vilket blir billigare. Nu sprids istället stor oro bland personalen och det gynnar ingen.

Johan Kvarnström

Riksdagsledamot (SDP)

Raseborg