Anförande, puheenvuoro 25.10.2022: Lägre avgifter inom småbarnspedagogiken

25.10.2022:

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen on perusteltua. Se helpottaa perheiden taloutta ja edistää työllisyyttä. Lisäksi muutos nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Osa ajattelee, kuten esityksestä saadusta palautteesta kävi ilmi, että maksujen alentaminen voi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Mutta se ei ole hyvä perustelu sille, että osa lapsista jätettäisiin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Sillä argumentilla voisimme puhua osallistumisasteen laskemisen puolesta, koska se helpottaisi kustannuspaineita ja henkilöstöpulaa. Mutta se olisi haitallista sekä tasa-arvon että työllisyyden kannalta. Sen sijaan tarvitsemme uusia panostuksia eri puolilla Suomea vallitsevan akuutin tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Ehdotus parantaa työnteon taloudellista kannattavuutta. Toimenpide tukee lapsiperheitä ja pienentää yhtä kannustinloukkua.

Esityksessä ehdotetaan, että kaikkien perheiden tulorajoja korotettaisiin 33 prosenttia.

Monien perheiden maksu alennetaan nollaan euroon. Monet perheet saavat tuntuvan alennuksen, joka on osalle kymmenien eurojen suuruinen ja osalle yli sadan euron suuruinen. Kaikkein pienituloisimmat on tietenkin jo vapautettu maksusta, mutta heitä autetaan muilla tavoin näinä vaikeina aikoina. Tämä muutos voi auttaa suhteellisen pienituloisia ja keskituloisia lapsiperheitä. Myös niillä on hankaluuksia saada rahat riittämään arjen menoihin tässä tilanteessa. Tämä on yksi monista keinoista, joilla heitä yritetään auttaa selviämään elinkustannusten noususta. Tämä kuitenkin poikkeaa monista väliaikaisista tuista sillä tavoin, että tämä on tarkoitettu pysyväksi.

Maksuja alennetaan yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla. Kuten esityksessä lukee:

Työnteon kannustinvaikutusten parantuessa työllisyyden arvioidaan parantuvan noin 1 900 työllisellä vuoteen 2026 mennessä. Tämän johdosta myös varhaiskasvatuksen käyttötarve kasvaa, mutta samalla verotulot kasvavat ja sosiaaliturvamenot pienenevät.

Arvoisa puhemies,

Lain ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden maaliskuussa, ja tästä tavoitteesta on tärkeää pitää kiinni. Vaikka kuntien mielestä olisi parempi, että muutos tulisi voimaan elokuussa, meidän on vastattava ihmisten tuen tarpeeseen heidän arjessaan niin pian kuin mahdollista myös tätä kautta. Oikeastaan meidän tulisi pyrkiä vielä maaliskuuta aikaisempaan toimeenpanoon.

Arvoisa puhemies,

Toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitettäisiin huomiota kahteen asiaan.

Ensinnäkin: Kunnille yhteisöverosta maksettavaan kompensaatioon. Miten voimme auttaa niitä kuntia, joilla ei ole paljon yhteisöveron tuottoja, ja miten voimme tasoittaa sen vaikutusta, että joillekin maksetaan liikaa kompensaatiota ja joillekin liian vähän?

Toiseksi: Miten voimme auttaa niitä perheitä, joiden lapset ovat yksityisessä varhaiskasvatuksessa? Loppujen lopuksi melko harva kuuluu myöhemmin päivitettävän hoitolisän piiriin. Voivatko kunnat anoa kompensaatiota yksityisille tuottajille siten, että maksujen alennus hyödyttäisi myös heitä, joiden lapset ovat yhdistysten pyörittämissä päiväkodeissa? Kuntalisä on yksi käytettävissä oleva työkalu, mutta se luo ongelmallisia eroja kuntien välille. Tarvitsemme sellaisen järjestelmän, jossa jokaisella on oikeus päivähoitoon. Parhaiten se onnistuu kuntien järjestämänä ja voittoa tavoittelemattomien yksityisten tuottajien täydentäessä tarjontaa.

Anförandet hölls på finska, med ett tillägg på svenska, här hela anförandet i svensk version:

Ärade talman, arvoisa puhemies,

En sänkning av avgifterna inom småbarnspedagogiken är motiverad. En sänkning hjälper familjernas ekonomi och gynnar sysselsättningen. Samtidigt främjar ändringen ett ökat deltagande i småbarnspedagogik.

Nu vet jag att en del då säger, vilket också framkom i responsen till propositionen, att kvaliteten kan påverkas. Men det är inte en god motivering till att en del barn ska hållas utanför småbarnspedagogiken.

Med det argumentet skulle vi kunna tala för att färre borde delta eftersom det skulle lätta på situationen med kostnadstryck och personalbrist. Men det vore skadligt för både jämlikhet och sysselsättning. Däremot behövs nya satsningar på den akuta situation som råder på flera håll i landet.

Ärade talman,

Det här förslaget bidrar till att den ekonomiska nyttan av arbete förbättras. Det är en åtgärd som stödjer barnfamiljer och åtgärdar en del av en flitfälla. 

I propositionen föreslås det att inkomstgränserna för alla familjer ska höjas med 33 procent. 

Flera familjer kommer få avgiften sänkt till noll euro. Många familjer får en kännbar sänkning, en del på tiotals euro, en del på över hundra euro. De med allra lägst inkomster är förstås redan befriade från avgiften, men de hjälps på andra sätt i dessa svåra tider.

Den här ändringen kan hjälpa de barnfamiljer med relativt små och medelstora inkomster. Sådana kämpar också hårt med vardagsutgifterna dessa dagar. Det här är ett av flera sätt att tackla de ökade levnadskostnaderna. Till skillnad från flera temporära stöd ska detta ändå vara permanent.

Avgifterna sänks totalt med cirka 70 miljoner euro. Som det står i propositionen:

När incitamenten för arbete förbättras, beräknas sysselsättningen öka med cirka 1 900 personer före 2026. Till följd av detta ökar behovet av småbarnspedagogik; samtidigt ökar dock skatteinkomsterna och minskar utgifterna för social trygghet.

Ärade talman, 

Lagen föreslås träda i kraft i mars nästa år och det är viktigt att hålla fast vid denna målsättning. Även om kommunerna föredrar en ändring i augusti måste vi beakta människors behov av stöd i vardagen så fort som möjligt också den här vägen. Egentligen borde vi sträva efter ännu tidigare implementering.

Ärade talman,

Två saker att ta fasta på i utskottsbehandlingen:

För det första: Kompensationen till kommunerna genom samfundsskatten. Hur hjälpa de kommuner som inte har mycket till samfundsskattintäkter, och hur kunna jämna ut att en del överkompenseras och en del underkompenseras?

För det andra: hur stödja de familjer som har barn i privat småbarnspedagogik? Vårdtillägget som senare ska uppateras omfattas ganska få sist och slutligen av. Kan kommunerna få anhålla om att kompensation för att höja stödet till privata producenter så att sänkningen av avgifter tillkommer också de som har barn i dagisar som drivs av föreningar? 

Kommuntillägget är ett verktyg som kan användas, men det skapar problematiska skillnader olika kommuner emellan. Vi behöver ett system med jämlik rätt till dagvård. Bäst är att den ordnas av kommunerna med komplement av icke vinstdrivande privata producenter.