Lähetekeskustelu ajankohtaisselonteosta
Ärade talman, arvoisa puhemies,
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Euroopan toiminta- ja turvallisuusympäristöä perusteellisesti. Se on tämän täydentävän selonteon lähtökohta.
Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, selonteon arvion mukaan Venäjän sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden. Turvallisuustilanne on vähintäänkin vakava, ja sitä kuvaillaan myös vaikeammin ennakoitavaksi kuin koskaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Ne, jotka ovat vastuussa Ukrainassa käytävästä hyökkäyssodasta eivät kunnioita muiden maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, vaan polkevat ihmisoikeuksia ja jopa uhkailevat kohtalokkaalla ydinvoimakortilla.
Putinin Venäjä on yrittänyt kylvää eripuraa, mutta maan toiminta on sen sijaan tiivistänyt demokratiaa ja universaaleja ihmisoikeuksia kunnioittavien valtioiden välistä yhteistyötä.
On tärkeää, että me suomalaiset emme ajaudu erillemme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Uskon ja toivon, että me pystymme säilyttämään konsensuksen näissä kysymyksissä. Yksimielisyys on jo itsessään turvallisuutta parantava tekijä.
Meidän ei myöskään tule tuomita toisiamme, jos emme saavuta täyttä yksimielisyyttä tulevista linjauksistamme. Pyrkimys rauhaan ja vapauteen on ja pysyy yhteisenä tavoitteenamme. Haluamme kaikki täällä Suomen parasta.
Meidän on nyt tehtyjen analyysien, aloitettujen keskustelujen ja mahdollisimman hyvän tietopohjan perusteella tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka parhaiten takaavat Suomen turvallisuuden ja edistävät maailmanrauhaa. Kysymys mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tietenkin keskeinen.
Se on suuri strateginen kysymys, jota ymmärrettävästi käsitellään ripeässä tahdissa. Samalla Suomen ja Naton välinen yhteistyö on jo pitkälle kehittynyttä ja yhteensopivuus erinomaista.
Arvoisa puhemies,
Selonteon eniten alleviivattuihin virkkeisiin kuuluu varmasti se, jossa sanotaan, että: ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä”.
Selonteko kannustaa aktiiviseen turvallisuuspolitiikkaan ja antaa myönteisen kuvan Nato-jäsenyydestä. Jo mainitun lisäksi mahdollisen jäsenyyden arvioidaan parantavan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.
Muita vaihtoehtoja ei ole arvioitu samalla tavalla, mitä perustellaan sillä, että niiden ennaltaehkäisevä vaikutus ei nykytilanteessa ole yhtä toimiva. Jatkokäsittelyssä voidaan tarvita kattavampia riskianalyysejä, vaikka onkin ymmärrettävää, että joidenkin tietojen julkisuutta voidaan joutua rajoittamaan.
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutoksen ohella joukkotuhoaseet ovat suurin uhka ihmiskunnalle. On todella huolestuttavaa, että Venäjän hyökkäys estää myös ydinasevalvonnan edistymisen.
Selonteon mukaan viime aikojen kielteinen kehitys korostaa kansainvälisten asevalvontasopimusten, kuten ydinsulkusopimusten, tärkeyttä.
Ydinaseet mainitaan myös Naton ennaltaehkäisevän vaikutuksen merkittävimpänä tekijänä. Tässä lähetekeskustelussa haluaisin kehottaa valiokuntia pohtimaan, miten Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen ydinaseita koskeviin periaatteisiin.
Jatkokäsittelyssä on syytä pohtia ja hankkia lisätietoja siitä, kun täydentävässä selonteossa todetaan, että myös esimerkiksi kyberhyökkäys tai muut hybridivaikuttamisen keinot voivat johtaa viidennen artiklan aktivointiin. Koska samalla, kun nyt teemme johtopäätöksiä osin tämänhetkisten olosuhteiden perusteella, tässä on kyse myös pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta historiallisesta päätöksestä.
Arvoisa puhemies,
Ruotsi on meidän tärkein yhteistyökumppanimme ja läheisin ystävämme. Tämänhetkinen tiivis yhteydenpito Ruotsin kanssa on ilahduttavaa. Toivottavasti Suomi ja Ruotsi etenevät samassa tahdissa ja päätyvät lopulta samaan ratkaisuun. Maidemme välinen yhteistyö jatkuu tietysti aina, mutta selonteossa todetaan, että: ”jos vain toinen maista liittyisi Natoon, heijastuisi se mahdollisesti maiden kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön ja myös maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön”.
Lopuksi,
arvoisa puhemies,
on tärkeää, että Suomi pohtii turvallisuutta laaja-alaisesti. Meidän tulee jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja korostaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.